Julkaistu
Yksilöstä ympäristöön ja rakenteisiin - Rakenteellisen sosiaalityön äärellä
”Mitä se on?” Kysymys nousee usein esille joko ääneen lausuttuna tai kuvastuu keskustelukumppanin katseesta puhuttaessa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Sosiaalityön ja sosiaalihuollossa tehtävän työn kuvaaminen on ajoittain haasteellista. Se johtuu työn monialaisesta luonteesta ja joustavasta asiantuntijuudesta. Tämä on sosiaalihuollon asiantuntijuuden vahvuus sekä haaste.
Yksilöistä ympäristöön ja rakenteisiin
Sosiaalityön kohde on ihminen ympäristössään. Se on auttamistyötä, joka kohdistuu usein yksilöön ja hänen lähipiiriinsä. Sosiaalityössä autetaan eri ikäisiä ja eri tavalla apua tarvitsevia ihmisiä, tasataan hyvinvointieroja ja vahvistetaan pärjäämisen mahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa.
Rakenteellinen sosiaalityö on tätä samaa auttamistyötä, mutta yksilön sijaan katse kohdistuu hänen ympäristöönsä ja yhteiskuntaan. Yksittäisen henkilön ongelman sijasta pohditaankin ilmiötä, sen syntymekanismia ja auttamisen tapoja, joilla tästä samasta ongelmasta kärsiviä ihmisiä voidaan auttaa laajemminkin.
Rakenteelliset ongelmat eivät katoa yksilötyöllä
Tai vielä paremmin; miten tarkastelun alla olevien ongelmien synty voitaisiin estää? Peruskysymys on se mistä asiakkaiden ongelmien arvioidaan johtuvan. Johtuvatko ongelmat yksilöstä itsestään, ympäristöstä vai kenties molemmista? Tästä kysymyksestä päästään asian ytimeen. Jos ongelmilla katsotaan olevan laajempia ja monitahoisempia syitä kuin yksilön oma toiminta, ei voida keskittyä pelkästään yksilöiden auttamiseen. Rakenteelliset ongelmat eivät katoa yksilötyöllä. Tähän tarvitaan rakenteellista sosiaalityötä – tiedon tuottamista asiakkaiden kohtaamista ongelmista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tietoon perustuvien ratkaisuehdotusten tekemistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä eri tahoilla. Sosiaalihuoltolain 7§ määrittää rakenteellista sosiaalityötä. Se on lakisääteistä toimintaa, jonka tulisi läpäistä kaikki sosiaalihuollon palvelut.
Rakenteelliset ongelmat eivät katoa yksilötyöllä. Tähän tarvitaan rakenteellista sosiaalityötä.
Rakenteellisessa sosiaalityössä on kyse ajattelutavan muutoksesta
Yksittäisen työntekijän näkökulmasta rakenteellinen sosiaalityö voi tuntua hahmottomalta ja mahdottomalta. Miten kiireisen asiakastyön ohessa ennättäisi tekemään vielä rakenteellista työtä tai pystyisi muuttamaan yhteiskuntaa? Rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen on olemassa eri menetelmiä ja erilaisia tiedon tuottamisen tapoja. Rakenteellinen sosiaalityö ei kuitenkaan vaadi minkään tietyn menetelmän käyttöä vaan ennemminkin ajattelutavan muutosta. Oleellista on asiakastyössä tunnistaa ilmiöitä ja asiakkaiden kohtaamien ongelmien yhteiskunnallisia syitä. Näitä tulleita huomioita voisi muun työn ohessa kirjata itselleen ylös tai sanoa ääneen vaikkapa työkaverille, ottaa esiin tiimipalaverissa ja pohtia esimerkiksi työkavereiden kanssa ovatko muut huomanneet saman ja miettiä olisiko tämä asia, jota tulisi tarkastella lisää? Tämänkaltaisella pohdinnalla pääsee jo alkuun ja pystyy virittämään työyhteisöä rakenteellisen sosiaalityön äärelle.
Olemme uusien mahdollisuuksien äärellä
Hyvinvointialueet ovat nyt järjestäytymässä ja rakenteellinen sosiaalityö niiden rinnalla eri puolella Suomea. Sekä meiltä Pohjois-Savosta, että kaikilta muiltakin hyvinvointialueilta osallistutaan THL:n koordinoimaan kansalliseen kehittämistyöhön, jossa luodaan yhdessä mallia alueiden omille rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelmille. Olemme myös ottamassa käyttöön sosiaalista raportointia ja aloittamassa rakenteellisen sosiaalityön työryhmän toiminnan. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen ja eri alojen ja alueiden yhteistyön kautta meillä on mahdollisuuksia etsiä ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Rakenteellinen sosiaalityö on saamassa vahvistusta ja kaipaamansa rakenteet.
Satu Luostarinen
Sosiaalityöntekijä
Erikoissosiaalityöntekijä (rakenteellinen sosiaalityö)
Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon –hanke (RRP)