Julkaistu
Työttömillä on oikeus terveystarkastuksiin
Työttömien terveystarkastusten toteutuminen Pohjois-Savossa on heikkoa. Työttömien terveystarkastusten tavoitteena on lisätä tietoa asiakkaan terveydentilasta, tunnistaa ja puuttua erilaisiin hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin riskitekijöihin ja tukea asiakkaan olemassa olevia voimavaroja.
Laki työttömien terveystarkastusten järjestämisestä astui voimaan vuonna 2011. Sittemmin sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia terveystarkastusten järjestämisessä. Vaikka lain voimaantulosta on jo 10 vuotta, terveystarkastukset toteutuvat heikosti Pohjois-Savossa. Vuonna 2019 työttömien terveystarkastuksia tehtiin Sotkanetin tilaston mukaan vain 1,8 %:lle ja vuonna 2020 2,1 %:lle työikäisistä työttömistä henkilöistä.
Osan heikosta toteutumisesta voi selittää puutteellinen tilastointi. Tilastoinnin tueksi THL on laatinut kätevän ohjeistuksen tarkastuksen toteuttamiseksi TIEDÄ JA TOIMI TYÖTTÖMÄN TERVEYSTARKASTUS -ohje.
Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt tuovat sote-ammattilaisten tekemää työtä näkyväksi ja tuottavat vertailukelpoista tietoa kunnissa, alueilla sekä valtakunnallisesti. Oikean kirjaamisen ja tilastoinnin kautta saatavat tiedot vaikuttavat palvelujen seurantaan ja arviointiin ja sitä kautta myös rahoitukseen.
Työttömien terveystarkastuksista tiedottamiseen tehtävä pelisäännöt
Työttömien terveystarkastuksista ei useinkaan tiedoteta näkyvästi. Harva työelämän ulkopuolella oleva henkilö tietää oikeudestaan terveystarkastukseen. Kuntien nettisivuilta tietoa voi olla hankala löytää eikä esimerkiksi terveyspalvelujen ajanvarauksessakaan olla aina ajan tasalla työttömille suunnatusta palvelusta.
Tiedottamista terveystarkastuksista voi lisätä kunnan/kuntayhtymän sivustojen lisäksi myös sosiaalisen median kautta. Jos ohjautuminen tarkastuksiin jää satunnaiseksi, niin osa työttömistä henkilöistä voi jäädä palvelujen ulkopuolelle laajemminkin. Tämän vuoksi tarkastuksista tiedottamisen tulisi olla avointa ja tarkastuksiin ohjautumisen mallin tulisi olla kaikkien nähtävillä.
Terveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttää monialaista asiakasyhteistyötä
Aina palvelu ei saavuta asiakasta, vaikka palvelun tarve olisi ilmeinen. Voitaisiinko terveystarkastuksien toteutumista edistää jalkautumalla arjen ympäristöihin ja etsivän työn keinoin? Yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta voitaisiin myös lisätä tietoisuutta työttömien terveystarkastuksista sekä madaltaa kynnystä tarkastuksiin tulemiseen.
Joskus ennaltaehkäisyn rinnalle tarvitaan myös vahvempaa tukea. Työttömien henkilöiden terveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttääkin usein monialaista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten terveydenhuollon, TE-toimiston, Kelan ja sosiaalitoimen kesken. Yhdessä toimimalla asiakasta voidaan tukea paremmin ja vähentää asiakkaan pallottelua luukulta toiselle. Hyvä tiedonkulku kaikkien kesken varmistaa kokonaistilanteen hahmottumisen ja jatkosuunnittelun toteutumisen asiakkaan tarpeen mukaisesti. Avoin ja toimiva yhteistyö ei synny itsestään, vaan se edellyttää yhteisistä käytänteistä sopimisen ja toimintamallin luomisen.
Mikäli asiakkaan tilannetta tukisi parhaiten monialainen työskentely, niin silloin on hyvä sopia myös vastuutyöntekijästä. Hän toimii asiakkaan asioiden eteenpäin viejänä ja kokoaa tarvittaessa asiakkaan tarvitsemat toimijat mukaan yhteiseen neuvotteluun. Tärkeintä on, että asiakas on yhteistyön keskiössä – hän on paras asiantuntija omissa asioissaan.
Palveluiden kehittäminen on mahdollisuus parempaan
Työttömien terveystarkastusten kehittäminen vaatii uudenlaista ajattelua, asenteiden kehittämistä, yhteistyöhön panostavan toimintakulttuurin luomista ja työttömyyteen liittyvien kysymysten erityisyyden tunnistamista. Työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä on enemmän tarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kuin työssäkäyvillä. Monet terveysriskit ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät edelleen työttömyyden pitkittyessä. Terveyttä ja työkykyä edistävät ja palauttavat palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mikäli sairaudet ja kuntoutustarve jäävät tunnistamatta, riski työmarkkinoilta syrjäytymiseen kasvaa.
Työkykyä ja terveyttä edistävänä interventiona työttömien terveystarkastukset toteuttavat osaltaan myös Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tavoitetta ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisesta ja palveluiden painopisteen siirtämisestä varhaiseen tukeen. Ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin panostamalla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Lisäksi yhteistyössä tehtävä palvelujen kehittäminen toimijoiden ja asiakkaiden kesken voi lisätä niin työn mielekkyyttä kuin asiakkaan kokemaa hyötyä saamastaan palvelusta.
Katja Myllynen ja Niina Räsänen
Kirjoittajat ovat POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen hankesuunnittelijoita. Hankkeessa on muun muassa tavoitteena vahvistaa erilaisten ennaltaehkäisevien toimintamallien systemaattista käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa koko Pohjois-Savon alueella.
Pähkinänkuoressa
• Työttömällä henkilöllä on oikeus terveystarkastukseen
• Tarkastuksista tiedottamisen tulee olla avointa ja näkyvää
• Työttömien terveystarkastusten oikea tilastointi tulee ottaa käyttöön
• Sujuva monialainen yhteistyö yli sektorirajojen vaatii yhteistä keskustelua ja sopimista käytänteistä
• Asiakas on aina keskiössä – hän on omien asioidensa asiantuntija
Pursio Katja 2016. Työttömien kokemuksia terveyttä edistävistä hyvinvointipalveluista. Preventiiviseen hoitotieteen Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.
Sosiaali- ja terveysministeriön kirje kunnille työttömien terveystarkastusten järjestämisestä. 2013.
Sotkanet tilasto työttömien terveystarkastukset, % työttömistä
Terveydeksi -hanke (ESR 2016-2020)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiedä ja toimi työttömän terveystarkastus -kortti. 2019.