Julkaistu
Suunhoidon ja ravitsemuksen kotikäyntien kokeilussa hyvää värinää – ”Myös asiakkaat ovat kokeneet käynnit hyvinä”
Siilinjärven kotihoidossa on käynnistynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen kokeiluna suunhoidon ja ravitsemuksen kotikäynnit. Kokeilu toteutetaan osana POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Säännöllisen kotihoidon asiakkaille tehdään kotikäynteinä suun tarkastuksia ja annetaan omahoidon ohjausta.
Samalla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa ja ohjataan hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen ja ylläpitämiseen. Lähihoitaja ja suuhygienisti käyvät kotikäynneillä työparina. Pilotissa työskentelee myös ravitsemusterapeutti, jolta saadaan tarvittaessa tukea ravitsemuksen arviointiin ja ohjaukseen.
Toiminnan tarkoituksena on parantaa tuen ja ohjauksen saatavuutta sekä hoitoon ja palveluun pääsyä. Tavoitteena on kehittää toiminnasta malli tulevalle hyvinvointialueelle.
Miksi kokeilua tarvitaan?
Toimintaa lähdettiin suunnittelemaan, koska suunhoidon ja ravitsemuksen haasteet on tunnistettu kotihoidossa, terveyspalveluissa ja hammashoidossa. Kotihoidon asiakkaiden hammashoitolakäynnit jäivät usein toteutumatta. Useilla asiakkailla on esimerkiksi muistisairautta, minkä vuoksi omatoiminen suunhoito voi unohtua, ellei siihen kiinnitetä huomiota. Kotikäyntien avulla suuntarkastus voidaan tehdä kotona, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä hammashoitolaan.
Hyvän ravitsemuksen toteutuminen on merkittävä asia ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Vajaaravitsemustila lisää muun muassa sairastavuutta ja heikentää toimintakykyä. Ikääntymisen myötä riski vajaaravitsemukseen kasvaa, minkä vuoksi onkin tärkeää löytää helppoja keinoja seurata kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa.
"Ensin pelotti, mutta lopputulos olikin loistava." Asiakkaan palaute
Mitä mieltä kokeilusta ovat hanketyöntekijät?
Pilotissa työskentelevät hanketyöntekijät lähihoitaja Helena Linninen, suuhygienisti Karoliina Holmavuo ja ravitsemusterapeutti Sohvi Koponen kertovat kokemuksiaan toiminnasta.
Karoliina: Kun asiakkaalla on kokoproteesi käytössä, niin hän ajattelee usein, ettei hammashoidossa ole tarpeen käydä. Myös hampaattomassa suussa voi olla tulehduksia ja limakalvomuutoksia, jotka on tärkeä havaita riittävän ajoissa. Suussa olevat tulehdukset voivat vaikuttaa perussairauksien hoitotasapainoon ja myös syömiseen, limakalvomuutoksista osa voi olla myös pahanlaatuisia ja niiden varhainen havaitseminen on ensiarvoisen tärkeää.
Sohvi: Lisäksi muistisairaudet, muut perussairaudet, lääkitykset ja toimintakyvyn lasku vaikuttavat syömisen toteutumiseen. Saatetaan unohtaa aterioita. Ruokahalukin voi olla huono, jolloin syöminen jää riittämättömäksi ja ravitsemus saattaa muodostua yksipuoleiseksi.
Helena: Kotihoidon asiakkaat tarvitsevat useimmiten päivittäistä ohjausta ja apua arjen toiminnoissa. Hyvin toteutuvalla ravitsemuksella ja suun terveyden hoidolla on iso merkitys asiakkaan vointiin. Olemme huomanneet toiminnan myötä jo nyt, että pienetkin hyvät muutokset suunhoidossa tai ravitsemuksessa parantavat asiakkaan arkea. Selkeä toimintamalli ravitsemuksesta ja suun terveydestä helpottaa myös kotihoidon hoitajien työtä. He ovat tärkeässä roolissa asiakkaan arjessa.
Karoliina: Toimintakyvyn ja näön heikentyessä ikääntyneellä voi olla vaikeuksia suun puhdistamisessa. Suu on intiimi alue ja ikääntyneen voi itsensä olla vaikeaa pyytää apua suun puhdistamiseen. Kotihoidossa asia on tärkeä huomioida jo ikääntyneen hoito- ja palvelusuunnitelmaa laatiessa ja päivittää suuhygieniaan liittyvät tuen ja avun tarpeet säännöllisin väliajoin.
Helena: Omahoidon ohjaus asiakkaille ja hänen omaiselleen on tärkeää. Suun terveyden hoitoon ja hyvän ravitsemustilan ylläpitämiseen annetaan selkeitä ohjeita, joita asiakkaat ja omaiset pystyvät hyödyntämään päivittäin.
Karoliina: Koulutamme kokeilun aikana myös kotihoidon henkilöstöä suunterveyteen ja suunhoitoon liittyvistä asioista. Näin lisätään ymmärrystä siitä, että suunhoito on tärkeä osa ikääntyneen kokonaishygienian hoitoa. Suu ei ole erillinen osa-alue, jonka voi unohtaa. Koulutuksen tavoitteena on myös lisätä henkilöstön osaamista ikääntyneen suunhoidon toteuttamisessa.
Helena: Asiakkaiden ruokailuvälit saattavat olla pitkiä ja ruokavalio yksipuolista. Näihin asioihin on pystytty puuttumaan muuttamalla kotihoidon käyntien sisältöä tai ohjaamalla kauppaostoksissa avustavia tahoja oikeanlaisiin ruokavalintoihin. Konkreettinen toimi voi olla esimerkiksi välipalan lisääminen ruokailuihin päivittäin. Käynneillä on myös huomattu asiakkaan taloudellisen tilanteen vaikutus ravitsemukseen.
Kotihoidossa kiinnitetään huomiota asiakkaan ruokailuun ja tiedostetaan ravitsemuksen merkitys vointiin. Kokeiltavan toimintamallin avulla voidaan helpottaa ravitsemustilan seurantaa ja vajaaravitsemuksen tunnistamista.
Sohvi: Olisi tärkeää, että havaittaessa puutteita asiakkaan ravitsemuksessa, pystyttäisiin mahdollisimman varhain korjaamaan tilannetta ja ennaltaehkäisemään ravitsemustilan heikentymistä. Työntekijälle toimintamalli antaa ohjeita ja vinkkejä, kuinka hän voi tukea asiakkaan hyvän ravitsemuksen toteutumista. Kotihoidon henkilöstö saa koulutusta ravitsemusasioista ja toimintamallista kokeilun aikana.
Lähihoitajan ja suuhygienistin työparityöskentelystä Helena ja Karoliina toteavat, että se on ollut antoisaa. Kotikäynnille on myös ollut helppo mennä, kun lähihoitaja tuntee asiakkaat jo entuudestaan. Myös asiakkaat ovat kokeneet käynnit hyvinä.
"Hienoa, että tullaan kotiin." Asiakkaan palauite
Lisätietoja:
Katja Myllynen, Hankesuunnittelija, katja.myllynen@siilinjarvi.fi