Julkaistu
Nepsy-tiimit osaamisen ja vahvistamisen tukena uudella hyvinvointialueella
Neuropsykiatriset erityispiirteet (nepsy) heikentävät usein elämänlaatua. Käypä hoito -suosituksissa ilmaistaan, kuinka nepsy-oireiden kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita häiriöitä ja sairauksia, esimerkiksi masennus toistuvien epäonnistumisien seurauksena. Osalla lapsista ja nuorista voi olla taustalla myös neurobiologista alkuperää. Neuropsykiatriset erityispiirteet tulisikin nähdä ja tunnistaa erilaisten oireiden takaa, jotta heille mahdollistuisi oikein kohdennettu, oikea-aikainen tuki ja hoito koko perhe huomioiden.
Kuva: Kuvituskuva
Varhaisen tuen tärkeys nepsy-vaikeuksien hoidossa
Liian usein sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa törmätään lapsiin ja nuoriin, jotka eivät ole saaneet lapsuudessaan riittävän varhain diagnoosia, perhe ei ole saanut tarvitsemaansa tukea ja oireilu on aiheuttanut negatiivisen kierteen lapsen elämään. Lapsen ja nuoren neuropsykiatrisen oireilun tunnistaminen peruspalveluissa on ensiarvoisen tärkeää. Kun tunnistaminen ja oikean palvelun piiriin ohjautuminen tapahtuu riittävän varhain, voidaan oireet nähdä ja ennaltaehkäistä varhain ja vahvistaa lapsen myönteisen itsetunnon kehittymistä kielteisen kehityskulun sijaan.
Mitä muutoksia tarvitaan hyvinvointialueen myötä?
Tulevalla hyvinvointialueella tulee vahvistaa neuropsykiatristen erityispiirteiden tunnistamista, oikea-aikaisten palvelujen saatavuutta sekä sitä, että palvelukokonaisuudet ovat räätälöity perheiden tarpeiden mukaisesti.
”ADHD-liitossa pidämme ongelmallisena sitä, että tukea, tietoa ja materiaaleja tarjotaan varsin vähän kaikissa hoitopolun vaiheissa. Diagnoosi itsessään ei yksin ratkaise arjessa koettuja haasteita, vaan tarvitaan tietoa oirekuvasta, yksilöllisesti suunniteltuja tukitoimia sekä aktiivista hoidon seurantaa. Tutkimuksiin sekä hoidon ja tuen piiriin tulisi päästä nopeasti ja kynnyksettömästi. Hyvä ja toimiva palvelupolku edellyttää monialaista yhteistyötä, erityisosaamista neuropsykiatrisiin oirekuviin liittyen sekä henkilön kokonaistilanteen huomioimista. Lisäksi vastuu palvelupolun hahmottamisesta ja itselleen kuuluvien palvelujen saamisesta, ei voi jäädä vanhempien vastuulle.” Todetaan ADHD-liitosta.
Paremmin kohdennettuja palveluja vanhemmat huomioiden
Liian usein perheille tarjotaan tueksi yleisiä palveluita, jotka eivät palvele perinpohjaista tarvetta. Vanhempien tukemista ei saa missään tapauksessa unohtaa neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palvelukokonaisuudessa. Neuropsykiatrisen lapsen perheiden tuki tulee huomioida perhekohtaisesti. Tärkeintä on, että tukimuoto lisää perheen voimavaroja vahvistaen perheessä ja lapsessa olevaa hyvää.
Nepsy-tiimit osaamisen kehittämisen ja jakamisen tukena
Nepsy-osaamista tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimessa toimivien ammattilaisten keskuudessa. Osaamisen vahvistamiseksi sekä vanhemmuuden tukemiseksi ollaan Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa lähdössä suunnittelemaan ja pilotoimaan nepsy-tiimiä kahden nepsy-koordinaattorin johdolla. Nepsy-koordinaattorit toteuttavat Pohjois-Savossa alueellisen kartoituksen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten palvelu- ja hoitoketjuista sekä henkilöstön osaamisen vahvistamisen tarpeista. Lisäksi nepsy-koordinaattorit tukevat neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia sekä heidän perheitään ja antavat konsultaatiotukea sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisille.
Koulunkäynnin tueksi lisätään monialaista yhteistyötä yhteisen, kokonaisvaltaisen ymmärryksen ja tuen luomiseksi. Kun neuropsykiatriset erityispiirteet huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja koulussa, vahvistetaan lapsen itsetuntoa oppijana, ennaltaehkäistään mielenterveyden haasteita ja vahvistetaan sekä lapsen että koko perheen hyvinvointia.
Lisätietoja:
Sanna Tchaplinski
- Kehittäjä-sosiaalityöntekijä
- POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus –hanke
- +358 41 730 9517
- sanna.tchaplinski@varkaus.fi
Pauliina Rissanen
- Perhekeskuspalveluiden hankesuunnittelija
- POSOTE20
- Tulevaisuuden sotekeskus -hanke
- +358 44 740 2356
- pauliina.rissanen@siilinjarvi.fi
Mitä nepsy-vaikeudet tarkoittavat?
- Neuropsykiatriset vaikeudet johtuvat erilaisista tekijöistä:
- Yleensä nepsy-vaikeuksien takana on kehityksellistä, aivojen rakenteellista ja/tai toiminnallista poikkeavuutta.
- Perinnöllisyys on merkittävä taustatekijä.
- Joskus nepsy-tyyppisten oireiden taustalla saattaa olla pelkästään haastava perhetilanne, epäsäännölliset elintavat, fyysiset sairaudet ja/tai traumat.
- Oireiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin. Nepsy-vaikeuksiin sopivia piirteitä voi esiintyä myös ilman että, ne johtaisivat nepsy-diagnoosiin.
- Nepsy-vaikeuksiin liittyy usein käytöksen, oppimisen, unen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluja, ahdistus/pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.
Nepsy-vaikeudet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään: niin sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden sääntelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Oireiden voimakkuudet ja ilmiasut vaihtelevat eri ihmisillä eri ympäristöissä. Kaikkia oireita ei ole kaikilla. Tämän vuoksi tuen muodot tulee miettiä yksilöllisesti.
Nepsy-haasteet eivät koskevat vain nepsy-lapsta tai -nuorta: myös hänen vanhempansa ja muut arjen aikuiset - kuten päivähoidon ja koulun henkilökunta - tarvitsevat tukea.
Lähde: Tampere.fi https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/nepsy/vaikeudet.html
Linkkejä:
ADHD-liitto https://adhd-liitto.fi/