Julkaistu
Me kysyimme, te vastasitte - Asukaskyselyssä nousi esiin muun muassa huoli palveluiden pysyvyydestä ja henkilöstön riittävyydestä
POSOTE20:n asukaskysely avattiin syyskuussa 2021. Vastauksia kerättiin hankkeen kotisivulta, sosiaalisesta mediasta sekä sähköpostitse. Hyödynsimme myös järjestöjen uutiskirjeitä sekä verkostoja. Toisessa aallossa kyselyä jaettiin Facebookin kuntakohtaisiin "puskaradioihin" ja ilmoitustauluille. Pohjois-Savon asukkailla on selvästi tarvetta saada ääntänsä kuuluviin, sillä kyselyyn vastasi lopulta 1134 henkilöä!
(Kuva: Suonenjoen Mansikkakarnevaalit 2021. Kuva: Jason Leskinen)
Tärkeintä on asukkaan ääni
Kyselyn viimeinen osio on syytä nostaa ensimmäiseksi. Halusimme tietää, "Mitä huolia, palautetta, kiitoksia tai muita terveisiä sinulla on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmisteleville?" Vastauksia annettiin yhteensä 218. Noin kolmannes vastauksista (n=72) koski palvelujen pysyvyyttä. Kaikkein eniten vastaajat toivat esiin huolta nykyisten palvelujen säilyvyydestä. Huolissaan oltiin nykyisten palvelujen supistumisesta tai niiden siirtymisestä omalta paikkakunnalta toiselle paikkakunnalle.
”Kieltämättä pelottaa, että palvelut karkaavat kauaksi tai siirtyvät kokonaan etänä tapahtuvaksi palveluksi.”
”Terveysaseman säilyminen turvattava joka kuntakeskuksessa jatkossakin yhdenvertaisuuden vuoksi. Lääkärin, hoitajan vastaanotot, myös ikä-ihmisten hoiva. Laboratorio- näytteenotto ja matalan kynnyksen sosiaalipalvelut turvattava.”
”… Palveluja ei voi järjestää näin, jos keskitetään jokin palvelu niin oheispalvelut pitää olla samassa osoitteessa, niin ettei rampata ja jonoteta useassa eri paikassa... ” (kommentti sisälsi kuvauksen tilanteesta, jossa lääkärin päivystävä palvelu ja röntgen sijaitsivat eri paikoissa)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi
Toiseksi useimmin vastauksissa käsiteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoimista ja järjestämistä. Vastauksissa pureuduttiin niin laajojen alueellisten yksiköiden kuin yksittäisten toimipisteiden tai palvelujen organisointiin ja johtamiseen antaen ehdotuksia tai esittäen esimerkkejä toimivista malleista.
”Selkeyttä eri palveluiden välillä, niin sanottu yhden luukun monialainen tieto on tarpeen. Yhdellä käynnillä tulisi olla mahdollista saada kaikki mahdollinen tieto: niin mahdollisista tukimuodoista kuin keinoista mitä taloudellista apua tilanteeseen on saatavilla (esim lapsen sairauden kanssa), mihin tukiin on oikeutettu jne. Kaikki jää nykyään itse selvitettäväksi ja joissakin perheissä monet tuet voivat jäädä saamatta joko osaamisen tai jaksamattomuuden takia.”
”Kunnissa on vuosien ajan ollut hyvin paljon poikkihallinnollista yhteistyötä ja jatkossa monet toimijat siirtyvät eri organisaatioihin. Yhteistyö on mahdollistanut kustannustehokkaita toimintatapoja ja matalan kynnyksen tiedonvaihtoa. Tämän jatkuvuuden turvaaminen mietityttää.”
Tiettyjen palvelujen tai ryhmien huomiointi
Monissa vastauksissa tuotiin esiin jokin tietty ryhmä tai palvelu, johon erityisesti toivottiin panostettavan. Tällaisia usein mainittuja ryhmiä olivat ikäihmiset ja vanhukset, jotka mainittiin 24 vastauksessa, sekä lapset, perheet ja nuoret (15 mainintaa).
Palveluista mainittiin kaikkein useimmin ennaltaehkäisevät palvelut (23 mainintaa), mielenterveyspalvelut (13 mainintaa) ja vammaispalvelut (10 mainintaa).
Ihmislähtöisyys
Monet korostivat myös palvelujen ihmislähtöisyyttä (25 mainintaa) eli asiakkaan kuuntelemista ja kohtaamista. Vastauksissa kaivattiin kokonaisvaltaista paneutumista yksilön tilanteeseen ja palvelun jatkuvuutta sekä pitkäkestoisia potilas- ja asiakassuhteita. Jälkimmäisellä viitattiin erityisesti siihen, että henkilöstö olisi pysyvää eikä vaihtuvuutta olisi niin paljon, jolloin pitkät hoito- ja asiakassuhteet mahdollistuisivat.
”Kannattaa panostaa ihmisten kohtaamiseen ja palveluiden laatuun, nykyisellään kummassakin on välillä paljonkin parannettavaa. Henkilöstössä on joitakin varsin ikäviä viranhoitajia, joiden takia palveluihin ei tule hakeuduttua, vaikka asiallistakin palvelua saa.”
”Panostakaa säästön sijaan laatuun ja oikeesti aitoihin kohtaamisiin ihmisten kanssa. Hyvinvoivat ihmiset tuo enemmän rahaa kunnankin kassaan ja sitä säästöä tulee pitemmällä aikavälillä kun aloitetaan säästäminen parantamalla hyvinvointia”
Palveluissa on tärkeää asiakkaan ja potilaan kohtaaminen, kokonaisvaltainen työote ja hoito, tai palvelusuhteen jatkuvuus. Jatkuvuuden esteenä nähdään usein henkilöstön vaihtuvuus toimipisteissä. Henkilöstön tilanne ja riittävyys herättää huolta ja toivotaan panostuksia työhyvinvointiin ja osaamiseen.
Henkilöstön ja resurssien riittävyys ja hyvinvointi
Vastaajissa huolta herätti resurssien ja erityisesti henkilöstön riittävyys tulevaisuudessa (20 mainintaa). Kommentit tähän liittyen olivat pääosin huolestuneita tai opastavia. Samoin henkilöstön hyvinvointiin pyydettiin kiinnittämään erityistä huomiota yhdeksässä vastauksessa.
”Hallintohimmelille, ei kiitos! Peruspalvelut ensin, lapset, nuoret, erityisryhmät sitten ns perusterveet ja itsenäisesti toimeentulevien palvelut. Lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa lisää. Tarpeeksi muuta avustavaa henkilökuntaa, että nämä hoitohenkilöt voisivat tehdä varsinaista työtään ja tietokoneen naputtelu jäisi pois - -”
”Toivottavasti saadaan palveluiden järjestämiseen resursseja asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen selvittämiseen.”
”Huolehtikaa kerrankin riittävästä resursoinnista perus-ruohonjuuritason suorittavaan työhön. Jopa liikaa tekijöitä murrosvaiheessa olisi hyvä. Panostus korjaavista toimista yhä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Esimiehille koulutusta ja rekrytointi huolella.”
Nopea hoitoonpääsy
Myös nopea hoitoonpääsy mainittiin vastauksissa usein (21 mainintaa).
”Nuorten psykiatriset palvelut ovat todella huonolla tolalla. Ennaltaehkäisevälle toiminnalle olisi huutava tarve. Nuoret pääsevät hoitoon ihan liian myöhään, psykiatristen osastojen tilanne on hälyttävä. Mielenterveyspalvelujen piiriin pääseminen tarpeeksi aikaisessa vaiheessa myös aikuisten osalta on huolestuttavan huono.”
Hyvinvointialueen valmisteluun ja viestintään liittyvät kommentit
Vastaajat kommentoivat myös jonkin verran hyvinvointialueen valmisteluun liittyvää prosessia (20 mainintaa) esittämällä toiveita, ehdotuksia, kritiikkiä ja huolia. Uudistukseen liittyvästä avoimuudesta, viestinnästä ja tiedottamisesta oli erikseen mainittu myös 16 vastauksessa. Lähtökohtaisesti kritisoitiin liian vähäistä tiedottamista tai esitettiin toive, että jatkossa tiedotusta olisi enemmän.
”Ymmärrän vaikeiden leikkausten ja tutkimusten keskittämiset, mutta jonkin perussairauden hoito jossakin kyssin sokkeloissa on kallista. Laskelmat tehdään investoinnin yhteydessä etukäteen tarkoitushakuisesti, mutta lopputuloksen onnistumista en ole koskaan nähnyt arvioitavan. Kaiken keskittäminen yhteen paikkaan on vaarallinen virhe.”
”Pelkään, ettei tavallinen tai inaktiivi kuntalainen saa riittävästi tietoa uudistuksesta ja siihen liittyvistä lakiuudistuksista.”
”On tärkeää kuunnella ja osallistaa järjestöjä, paikallisyhdistyksiä, kokemusasiantuntijoita, palveluiden käyttäjiä sekä heidän läheisiään uudistamisen valmistelussa ja varmistaa näiden tahojen asema, vaikuttavuus, aktiivinen osallisuus ja asiantuntijuuden käyttö myös tulevaisuudessa.”
”Muutosjohtamiseen tulisi todella panostaa! Päättäjille tulisi antaa riittävästi aikaa ja tietoa asioista, joista ovat päättämässä sekä niiden konkreettisista vaikutuksista kuntalaisten elämään, ei hienoihin korulauseisiin kuorrutettuja mainospuheita asioiden parantamisesta. Johtajien pestit tulisi kilpailuttaa yhtälailla kuin palveluntuottajat, koska hyvä johtaminen ja johtamiskulttuuri ovat lopulta avainasemassa sen suhteen, miten sotealan palvelut asiakkaalle työntekijöiden kautta järjestyvät…”
Sähköiset järjestelmät ja palvelut ja ajanvaraus
Sähköiset järjestelmät ja palvelut herättivät myös ajatuksia vastaajissa (17 mainintaa). Osa oli huolissaan järjestelmien turvallisuudesta ja toimivuudesta, osa taas kaipasi parempia ja laajempia sähköisiä palveluita. Myös ajanvaraukseen liittyvissä kommenteissa (8 mainintaa) sähköiset mahdollisuudet nostettiin usein esiin.
”Miten tietojärjestelmän toimivuus palvelutilanteessa varmistetaan kun kaikki tieto on sähköisessä muodossa ja jos tulee jokin valtakunnallinen tietoliikenne katko”
”Huoli lähipalvelujen säilymisestä, ei ole julkisia kulkuyhteyksiä, eikä kaikilla mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita.”
”Opiskeluhuollon palvelut sähköiseen ajanvaraukseen. Chat palvelut myös kehitettävä , nimettömänä ohjauksen ja neuvojen kysymismahdollisuus . Puhelinjonotus ei nykypäivää.. takaisinsoittopalveluita lisää.. voisiko organisoida palvelusaikojen saatavuutta paremmaksi.”
Osallisuus ja demokratian puolustaminen on yhteinen haaste parempia ja vaikuttavampia sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimen palveluja
kehitettäessä
Ilman tietoa palvelunkäyttäjistä on vaikeaa tuottaa heille sopivia palveluja. Asukaskyselyn myötä onkin tärkeää kysyä:
Miten sosiaali ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut nähdään eri puolilla Pohjois Savoa ja erilaisissa elämäntilanteissa?
Miten erilaisten palvelunkäyttäjien osallisuus tiedosta, suunnittelusta, päätöksenteosta ja toiminnasta varmistetaan?
Toivon, että kyselystä välittyy tietoa päätösten pohjaksi!
LATAA KOKO KYSELYN TULOKSET TÄSTÄ
(PDF, aukeaa uuteen ikkunaan)
Lisätietoja:
Anne Aholainen, Projektipäällikkö, anne.aholainen@pohjois-savo.fi