Julkaistu
Kuinka haavoittuvassa asemassa olevien palveluvajetta korjataan Pohjois-Savossa?
Sosiaali-ja terveysministeriö on myöntänyt hyvinvointialueille rahoitusta erityisesti koronapandemiasta kärsineiden haavoittuvien ryhmien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun. Kaikkien asiakas- ja ikäryhmien palveluihin on syntynyt vajetta, joka johtaa sairauksien ja sosiaalisten ongelmien pahenemiseen, kun varhaista apua ei ole ollut saatavilla. Saimme Pohjois-Savoon Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeelle puolitoista miljoonaa euroa vuodelle 2022 nykytilanteen kartoituksiin ja konkreettisten korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun vuosille 2023–2025.
(Kuva: Kuvituskuva, Unsplash, Priscilla Du Preez)
Lakkasin kynsiäni olohuoneessa. Puoliso surffaili netissä uutisten perässä.
"Haluaisin kirjoittaa blogikirjoituksen hankkeestamme, mutta minulla ei vielä ole kokonaisuudelle täsmentynyttä strategiaa."
"No, entä jos kirjoitat siitä missä tilanteessa olet?", puoliso ehdotti.
Kiitos puoliso, hyvä vinkki. Osaan kyllä kertoa tilannekuvan siitä, mitä juuri käynnistyneessä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeessa tapahtuu.
Viisi haavoittuvionta ryhmää
Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastuuvalmistelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa tunnistimme alkutalvesta indikaattoreiden avulla alustavasti ainakin viisi haavoittuvaa ryhmää. Haluamme lisätä näiden ryhmien kokonaisvaltaista hyvinvointia, ongelmien ennaltaehkäisyä ja parantaa heidän palvelujensa saatavuutta tasavertaisesti koko Pohjois-Savon alueella, asuinpaikasta riippumatta. Avuksi otamme digitaaliset palvelut, mutta on tärkeää huomioida myös ne, jotka eivät voi digipalveluja hyödyntää.
Koronan vaikutukset ovat näkyneet sosiaalisena eristäytymisenä, yksinäisyytenä, sosiaalisen tuen puutteena ja taloudellisina huolina. Mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö on yksi suurimpia huolenaiheita, ja niiden hoitaminen ja ennaltaehkäisy vaatii monialaista asiantuntijuutta. Pandemia on iskenyt erityisen voimakkaasti nuoriin (1). Kolmen seuraavan vuoden aikana vahvistetaan perheiden arjen tukea mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä, nepsy-nuorten perheiden tukea sekä toisen asteen opiskelijoiden tukea jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien avulla. Työ (2)- ja ikäihmisten (3) mielenterveys- ja päihdehäiriöihin saa apua tulevaisuudessa entistä matalammalla kynnyksellä ja nopeammalla neuvontapalvelulla.
Lastensuojelun asiakkaiden (4) tuen tarve lisääntyi koronaepidemian seurauksena. Haavoittuvassa asemassa olevien asiakaslasten ja -perheiden tapaamiset sosiaalityöntekijän ja muiden tukiverkostojen kanssa vähenivät pandemia-aikana. Hankkeessa vahvistetaan systeemistä toimintamallia toimenpide- ja rakennesuunnitelmalla ja palvelujen kohdentamiseksi kootaan tilastollisen tiedon pohjalta lastensuojelun tarvetta aiheuttavia tekijöitä.
Ikäihmisten omais- ja perhehoidon asiakkaiden (5) osalta tavoitteena on turvata ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään ja lisätä omais- ja perhehoidon määrää yhtenäisillä toimintamalleilla.
Paremminvoivaa Pohjois-Savoa rakentaa monta hanketta
Onko Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon irrallinen lisä muiden monien hankkeiden joukkoon? Teemme kaikkemme, että näin ei olisi. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon linkitetään vahvasti Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeeseen ja muihin hyvinvointialueen hankkeisiin niin, että rakennamme omilla tehtävillämme yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-työntekijät tulevat jäseniksi jo olemassa oleviin Tulevaisuuden Sote-keskus-tiimeihin. Näissä sisarhankkeissa opetellaan rinnakkain systeemistä ajattelutapaa ja rakennetaan parempaa asiakas- ja työntekijäkokemusta. Asiantuntemus ei asu hankkeiden johdossa, vaan työntekijöissä ja heidän verkostoissaan.
Juuri nyt uusien työntekijöiden rekrytointeja on tulossa hakuun. He alkavat tekemään nykytilankartoituksia ja selvitystyötä. Syksyllä laaditaan hankesuunnitelma vuosien 2023-2025 konkreettisille toimenpiteille. Tuolloin hankesuunnitelmaan lisätään myös työkyvyn ja osaamisen vahvistamisen kokonaisuus. Tavoitteena on saada koko työvoimapotentiaali käyttöön Pohjois-Savossa.
Seuraavien kolmen vuoden aikana siis haavoittuvaan ryhmään kuuluva pohjoissavolainen saa palveluverkostoomme asiakaspolun, jossa hänen rinnallaan kulkee tarpeen mukaan eri alojen ammattilaisia ja kolmannen sektorin osaajia.
Tervetuloa hankeverkostoomme!
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti
ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee
EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
https://stm.fi/kestavan-kasvun-ohjelma
RRP (Resilience and Recovery Plan = kansallinen kehittymis- ja palautusmissuunnitelma)
Lisätietoja:
Minna Tihinen, Hankepäällikkö, Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon, minna.tihinen@kuh.fi