POSOTE20 SOTE-rakenneuudistus-hanke toteutettiin koko Pohjois-Savon maakunnan laajuisesti hyvässä yhteistyössä kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon nykyjärjestäjien toimesta. Pohjois-Savon liitto toimi hankkeen hankehallinnoijana. POSOTE20-hankkeen sote-rakenneuudistus piti sisällä johtamiseen ja digitalisaatioon liittyvien kehittämistoimien lisäksi sote-uudistuksen vapaaehtoisen alueellisen valmistelun. Lisäksi pilotoitiin maakuntarajat ylittävää lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen–konseptia.
Hankeaika oli tiivis, elokuusta 2020 vuoden 2021 loppuun asti. Hanke toteutettiin keskellä koronapandemiaa, joka aiheutti haasteita hanketyölle. Lyhyestä hankeajasta ja pandemiasta riippumatta hankkeen keskeiset tavoitteet tuli täytettyä.
Hanketta tukemassa oli koko hankeen ajan POSOTE20 -hankkeen ohjausryhmä sekä poliittinen seurantaryhmä. Lisäksi Pohjois-Savon maakuntahallitus toimi koko ajan tiivisti hankkeen tukena ja seurasi sen etenemistä. STM rahoitti hanketta.
Hankkeen tuloksia on kuvattu tässä raportissa ja tarkemmin osa-alue kohtaisissa loppuraporteissa (liitteet 1–4).
Hankkeessa tehty työ toimi keskeisesti sote-uudistuksen toimeenpanoa esivalmistelevana ja sen muutoshankkeita pohjustavana Pohjois-Savossa. Täten hankkeessa tehdyt tuotokset on mahdollista siirtää suoraan hyvinvointialueiden toimeenpanon hyödynnettäväksi ja toimeenpanon tueksi.
OSA-ALUE 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Pohjois-Savon vapaaehtoisen alueellisen valmistelun tavoitteena oli pohjustaa ja esivalmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoa alueen kunnilta hyvinvointialueelle.Vapaaehtoista valmistelua tehtiin silloisessa voimassa olevassa lainsäädännössä nykyjärjestäjien voimin. Vaikka hanke tukee Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen toteuttamista, vapaaehtoisessa valmistelussa tehdyt toimet eivät olleet uudistuksen toimeenpanoa. Kaikessa suunnittelussa ja työskentelyssä huomioitiin se vaihtoehto, että lakiuudistus ei toteudu. Tällöin tehtyä työtä olisi voitu hyödyntää kuitenkin vapaaehtoiselta pohjalta esim. sote-järjestelmän integraation suunnitteluun.
Toisena osa-alueen 1 keskeisenä tehtävänä oli hankekoordinaatio ja -hallinto. Hankekoordinaation tehtävänä oli tukea koko hankekokonaisuuteen suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ohjaamalla ja koordinoimalla niiden suunnittelua, valmistelua, toteutusta sekä hallinnointia. Tähän kuului myös valmistelutyön etenemisen turvaaminen asetettujen aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti, kehitystoimintaan kohdistettujen resurssien tehokkaan käytön seuranta sekä alueellisen yhteistyön sujuvuuden tukeminen huomioiden paikalliset tarpeet.
LATAA LOPPURAPORTTI - OSA-ALUE 1 (PDF)
LATAA INFOGRAAFI - OSA-ALUE 1 (PDF)
Lisätietoja: Jussi Lampi
OSA-ALUE 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
Alueen kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen huomioiden Pohjois-Savon maakunnan erityispiirteet, alueen haasteet ja järjestämisen suunnitelmat on yksi johtamisen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueen pääasiallisista tavoitteista. Tästä johtuen kaikki suunnitellut toimenpiteet tähtäävät koko alueen laajuisiin muutoksiin toiminnan yhtenäistämiseksi.
Toinen tavoite on vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon ja sosiaalityön toimintamallin luominen ja siihen liittyvän seurannan ja mittaamisen mahdollistaminen ja käyttöönotto koskien kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita koko maakunnan alueella. Vaikuttavuusperusteisen toiminnan tavoitteiden toteutumista edistävä keskeinen tavoite on tiedolla johtamisen mahdollistaminen ja sen nostaminen keskeiseksi toimintatavaksi. Osana tätä tavoitetta on myös kaikkia toimialoja koskeva tavoite saada kokonaisvaltainen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto yhteen muotoon.
Laadukkaalla johtamisella on tavoitteena varmistaa toiminnan sujuvuus, henkilöstön hyvinvointi ja asiakastyytyväisyys kaikissa maakunnan organisaatioissa. Järjestäjätaho toimii tässä suunnan näyttäjänä ja esimerkkinä muille toimijoille.
Tämän hankkeen tavoitteena on myös yhtenäisten maakunnallisten toimintatapojen määrittely ja toteutuminen laajasti koko Pohjois-Savon maakunnan toiminnassa. Parhaiden käytäntöjen laaja maakunnallinen hyödyntäminen edistää toiminnan sujuvuutta ja tuloksellisuutta. Yhtenäiset käytännöt mahdollistavat myös maakunnan toiminnan yhtenäisen jatkokehittämisen hankkeen jälkeen.
Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa THL:n Pohjois-Savoa koskevassa arviointiraportissa esitettyihin löydöksiin. Tällöin väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta aiheutuvan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillintä on keskeinen tavoite. Myös hoidon tasavertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen koko maakunnan alueella on tavoitteena. Molempia kehityskohteita pyritään ratkaisemaan yhdessä Tulevaisuuden sote-keskus-kehityskokonaisuuden kanssa.
LATAA LOPPURAPORTTI - OSA-ALUE 2 (PDF)
LATAA INFOGRAAFI - OSA-ALUE 2 (PDF)
Lisätietoja: Eija Peltonen
OSA-ALUE 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
Pohjois-Savon maakunta tavoitteli rakenneuudistuksella kokonaisvaltaista muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen alueellaan. Nykyinen palvelurakenne on liian raskas vastaamaan väestön ikääntymisen myötä tulevaisuudessa lisääntyvään kysyntään. Toiminnan uudistamisella ja digitalisoinnilla pyritään tuottamaan aineettomia, henkilöön ja paikkaan sitomattomia palveluita koko maakunnan alueella.
Palveluiden henkilösidonnaisuuden vähentämisellä tavoitellaan asiakkaiden voimaannuttamista omahoitoon. Itsenäisesti toteutettu oirekartoitus voi tarjota osalle asiakkaista saman tuloksen kuin lääkärin vastaanotto, mutta mahdollistaa lääkärin rajallisen aikaresurssin kohdistamisen sitä erityisesti vaativiin tilanteisiin. Digitaaliset esitietokyselyt mahdollistavat samalla lisätukea tarvitsevien asiakkaiden nopeamman käsittelyn, kun ammattilaisen ei tarvitse kysellä samoja kysymyksiä useaan kertaan.
Palvelujen tuotantoa ei tarvitse enää digitaalisten ratkaisujen aikakaudella sitoa fyysiseen sijaintiin. Hoitajan, sosiaalityöntekijän tai lääkärin vastaanotto voidaan yhtä hyvin toteuttaa videopuhelulla kotisohvalta kuin sotekeskuksessa sijaitsevasta vastaanottohuoneessa. Fyysisen palvelutuotannon digitalisointi parantaa laajalle levinneen maakunnan mahdollisuutta tuottaa saavutettavia palveluita tasapuolisesti kaikille kuntalaisille.
Geneerinen palveluneuvonta ja asiakasohjaus tarjoaa maakunnalle työkaluja sote-palvelujen kysynnän hallintaan. Toimintamalli määritellään osana johtamisen ja toiminnan kehittämisen osa-aluetta, mutta koko alueen käyttöönotto toteutetaan osana toimintatapojen uudistamista. Kokonaisuus yhdistää rakenneuudistuksen myös sote-keskuksessa tehtävään kehitystyöhön. Yhdessä digi- ja etäkanavien käyttöönoton kanssa, neuvonta ja ohjaus tavoittelee kiireettömän hoidon kasvusta johtuvan kustannusten kasvun hidastamista.
LATAA LOPPURAPORTTI - OSA-ALUE 3 (PDF)
LATAA INFOGRAAFI - OSA-ALUE 3 (PDF)
Lisätietoja: Juuso Tamminen
OSA-ALUE 4: Yhteistyössä tehtävä maakuntien kehittäminen
Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella maakuntarajat ylittävän lasten, nuorten ja perheiden (LaNuPe) osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) -konseptin määrittelyä ja pilotointia. OT-keskusta valmistellaan Itäja Keski-Suomen yhteistyöalueen laajuisena ja kehitystyössä on mukana neljä maakuntaa. Pohjois-Savon lisäksi kehittämiseen osallistuvat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
OT-keskus tuo toimiessaan yhteen asiantuntemusta neljän maakunnan alueelta ja mahdollistaa tämän asiantuntemuksen jakamisen kaikille yhteistyöalueen ammattilaisille vähentäen erityisen tietotaidon siiloutumista. Verkostomainen, moniammatillinen OT-keskus tarjoaa palveluja ja konsultatiivista tukea harvinaisissa ja kaikkein vaativimmissa asiakastilanteissa. Lisäksi sen tehtävänä on varmistaa vaativimman erityisosaamisen systemaattinen kehittäminen tutkimus- ja koulutustoiminnan avulla.
Nykyinen hajanainen palvelurakenne ei pysty vastaamaan riittävän nopeasti ja kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden vaativien erityispalvelujen tarpeisiin. Ammattilaiset kohtaavat vaativia tapauksia harvoin ja asiantuntemus on sekä pirstaloitunut että siiloutunut yhteistyöalueella. Tavoitteena on luoda alueelle verkostorakenne asiantuntemuksen levittämiseen ja käytännön toimintamalli vaativan tason asiakas- ja potilastyön tukemiseksi. Näin varmistetaan, että harvoin tarvittavat erityispalvelut ovat laadultaan korkeatasoisia ja niitä voidaan tarjota kustannusvaikuttavasti koko yhteistyöalueella. Käytännön toimintamallin lisäksi vaativien erityispalveluiden tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa tullaan koordinoimaan OT-keskuksessa.
OT-keskustoiminnalla varmistetaan tasa-arvoisesti saavutettavat, viiveettömät, tutkimusperustaiset ja monialaista vaativan tason osaamista edellyttävät palvelut. OT-keskusten palvelukokonaisuudet ja integroidut toimintarakenteet mahdollistavat palveluiden kattavan saatavuuden ja laadun sekä kustannusten hallinnan. Keskuksen asiakas- ja potilastyöstä suurin osa on konsultaationa ammattilaisille annettavaa tukea. Se toteutetaan mahdollisimman paljon etänä sähköisiä välineitä hyödyntäen. Tarvittaessa OT-verkoston työntekijät jalkautuvat työpariksi tai monialaiseen verkostotapaamiseen lähelle lapsen, nuoren ja perheen arki- ja kasvuympäristöä.
Pääosin konsultaatiot liittyvät erityistason palveluihin, mutta satunnaisesti voi olla tarpeen saada nopea konsultaatiotuki myös perustasolle. Näin huolehditaan palvelujen yhteensovittamisesta siten, että palvelu näyttäytyy asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena. Koordinoitu kehittämistyö puolestaan vastaa siihen, että pystytään luomaan jatkuvasti uusia, yhä paremmin toimivia käytäntöjä ja toimintatapoja ajassa muuntuviin erittäin vaikeisiin tilanteisiin. Tehokkailla toimenpiteillä vaikutetaan siihen, että tilanteet eivät eskaloidu niin vaikeiksi ja yhä useampi lapsi ja nuori saa riittävän tuen ja avun jo erityis- tai perustasolta – kustannusvaikuttavuus huomioiden.
Itä- ja Keski-Suomen OT-keskuksen on tarkoitus olla yksi viiden yhteistoiminta-alueen yksiköistä Suomessa. OTkeskuskehittämistyö käynnistyi LAPE-hankekaudella, jossa luotiin linjaukset ja laadittiin alustava suunnitelma kunkin alueen OT-keskukselle. Nyt hankkeessa jatketaan LAPE hankekaudella tuotetun Itä- ja Keski-Suomen OTkeskussuunnitelman konkretisoimista ja toimeenpanoa. Kehittäminen toteutetaan valtakunnallisen (STM) ja alueellisen Itä- ja Keski-Suomen OT-työryhmän linjaamalla tavalla sekä huomioon ottaen vuoden 2018 alusta voimaan tullut terveydenhuollon keskittämisasetus.
LATAA LOPPURAPORTTI - OSA-ALUE 4 (PDF)
LATAA INFOGRAAFI - OSA-ALUE 4 (PDF)
Lisätietoja: Ilona Luoma
