Varhaisen vaiheen tuki ja vertaistuki auttavat muistihäiriöpotilaiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnissa
ma 20. kesäkuuta 2022 08.09.00
Tätäkin työskentelyä tehtiin hyvinvointialueellamme osana POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Sen tarkoituksena oli arvioida ja sujuvoittaa muistihäiriöpotilaan hoito- ja palvelupolkua Kuopiossa sekä kuvata ammattilaisten väliset konsultaatiokäytänteet. Asiakkaiden ääntä ja kokemustietoa palveluiden toimivuudesta projektiryhmään toi Pohjois-Savon Muisti ry:n toiminnanjohtaja Eija Rytkönen. Työskentelyn edetessä haastateltiin myös kahta muistihäiriödiagnoosin omaavaa kokemusasiantuntijaa ja yhtä omaista asiakasnäkökulman vahvistamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi.
Miten muistihäiriöpotilaan hoito- ja palvelupolku Kuopiossa etenee?
Muistihäiriötä epäillessään voi hakeutua muistitutkimuksiin omaan työterveyteen tai terveyskeskukseen. Siellä käynnistetään perusselvitykset. Ensin otetaan verikokeita ja hoidetaan, mikäli hoidettavaa löytyy. Sitten hoitajan vastaanotolla aloitetaan laajat muistitutkimukset, joihin sisältyy ravitsemustilan, arjen toimintakyvyn ja mielialan kartoittamista sekä niin sanottu muistitestaus. Lääkäri vetää tutkimusten tulokset yhteen ja tulkitsee ne. Jos tilanne viittaa muistihäiriöön, tekee lääkäri lähetteen joko KYS:lle tai Harjulan sairaalaan. KYS:n neurologian poliklinikalla tutkitaan ja diagnosoidaan työikäiset ja Harjulan geriatrin vastaanotolla iäkkäät henkilöt.
Muistihäiriödiagnoosin (esimerkiksi Alzheimerin tauti) saatuaan potilas käy tarvittavat seurantakäynnit vielä KYS:ssa tai Harjulan sairaalassa. Tämän jälkeen seuranta siirtyy omaan työterveyteen tai terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen seurantakäynneillä seurataan paitsi muistia myös lääkityksen sopivuutta ja vaikutuksia, potilaan mielialaa ja arjen toimintakykyä. Myös läheisten jaksamista seurataan. Tässä vaiheessa viimeistään kannattaa hakeutua kolmannen sektorin toimintaan ja vertaistuen pariin, niin sairastunut itse kuin hänen läheisensäkin. Erilaiset kotona asumisen tukipalvelut tukevat arjessa pärjäämistä, esimerkiksi ruuan toimitukset kotiin tukevat yksinäisen ravitsemuksesta huolehtimista ja siivouspalvelun hankkiminen voi tukea koko perhettä. Palveluita voi tietyissä tilanteissa hankkia ilman arvonlisäveroa ja kotitalousvähennys pienentää itselle maksettavaa osuutta yksityisistä palveluista.
Kun kotona pärjäämisessä alkaa olla ongelmia tilannetta kannattaa arvioida Ikäihmisten neuvonnan ammattilaisten kanssa. Tarvittaessa tehdään palvelutarpeen arvio kotona, jossa arvioidaan oikeus esimerkiksi omaishoidon tukeen, kotihoitoon ja asumispalveluun.
Kriittiset kohdat muistihäiriöpotilaan hoito- ja palvelupolulla Kuopiossa
Projektiryhmä tunnisti neljä kriittistä kohtaa muistihäiriöpotilaan hoitopolulla Kuopiossa. Niistä ensimmäinen liittyy ajanvaraamiseen muistihäiriötä epäillessä. Kuopion terveyskeskukseen voi kiireettömissä asioissa ajan saaminen olla vaikeaa tai se menee kovin pitkälle.
Toiseksi kriittiseksi kohdaksi tunnistettiin muistitutkimusten aloittaminen terveyskeskuksessa. Kuopiossa oli geriatrin tekemä ohjeistus muistitutkimusten käynnistämiseen, mutta sitä ei kaikissa tapauksissa noudatettu.
Kolmas kriittinen kohta liittyi diagnoosin saamisen jälkeiseen aikaan. Kun muistihäiriödiagnoosi on saatu, ja potilaan seurantakäynnit siirtyvät KYS:sta tai Harjulan sairaalasta takaisin terveyskeskukseen, tippuu potilaita seurannasta. Näin pääsee käymään, koska ajanvaraaminen jää potilaan tai omaisten vastuulle. Sairauteen liittyy potilaan muistin heikentyminen, joten potilaat itse eivät asiasta pysty kovin kauaa huolehtimaan. Omaisten harteilla taas on monta muutakin asiaa muistisairaan perheessä ja voimavarat voivat olla vähissä.
Neljäs kriittinen kohta liittyi myös diagnoosin saamisen jälkeiseen aikaan. Projektiryhmä tunnisti, ettei muistisairaille ollut julkiselta puolelta tarjolla tukea siihen vaiheeseen, jossa diagnoosin saaneen mielekästä ja aktiivista arkea tulisi tukea ja kotona asumisen mahdollisuuksia vahvistaa. Muistihäiriöpotilaat ja heidän perheensä tarvitsisivat usein räätälöityjä tukitoimia ja ratkaisuvaihtoehtoja arjen ongelmatilanteisiin. ”Täytyy olla riittävän huonossa kunnossa päästäkseen palveluiden piiriin” -totesi muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja ja tarkoitti sillä sitä, että vanhuspalveluiden kuten kotihoidon kriteerit täyttyvät vasta kun toimintakyky ja arjessa pärjääminen ovat heikentyneet merkittävästi. Paljon olisi tehtävissä ennen sitä.
Miten tunnistettuja ongelmia ratkaistiin?
Vanhuspalveluissa toteutettiin muutos 1.1.2022 alkaen, jossa kotihoidon muistihoitajina työskennelleet kuusi sairaanhoitajaa siirrettiin vanhusten palveluohjauksen alaisuuteen. Samalla heidän nimikkeensä muutettiin muistikoordinaattoreiksi. Muutoksella haluttiin vahvistaa varhaisemman tuen palveluita ja tukea muistihäiriöpotilaiden kotona asumista kotihoitoa kevyemmillä ratkaisuilla entistä varhaisemmassa vaiheessa. Projektiryhmän havainnot varhaisen tuen puutteesta vaikuttivat siirron toimeenpanoon.
Kuopion kaupungin terveyskeskuksissa otettiin käyttöön yksi jono muistihäiriöpotilaita varten. Jono tarkoittaa käytännössä sitä, että kun potilas on jonossa, hänet kutsutaan seurantakäynnille kirjeitse. Näin ajanvaraaminen seurantakäynnille ei ole enää potilaan muistin tai omaisen voimavarojen ja jaksamisen varassa. Tämä on merkittävä parannus entiseen toimintatapaan. Toimintakäytänteeksi sovittiin myös se, että jos terveyskeskus ei tavoita potilasta jonolta käynnille, voi muistikoordinaattori käydä selvittämässä tilannetta kotikäynnillä. Näin halutaan varmistua siitä, että muistihäiriöpotilaan tilannetta seurataan terveydenhuollon ammattilaisten toimesta säännöllisesti ja tarvittaessa yhdessä sosiaalialan ammattilaisten kanssa, eikä potilas jää oman onnensa nojaan.
Muistihäiriöpotilaan hoitopolkua päivitettiin monilta osin ja sen hyväksyivät terveyskeskuksen ylilääkäri Pauliina Sulku ja vanhuspalvelujen geriatri Marja-Liisa Laitinen yhdessä. Hoitopolusta ja uusista käytänteistä keskusteltiin yhdessä terveyskeskuksen hoitajien ja lääkäreiden, Harjulan sairaalan geriatrian sekä KYS:n neurologian poliklinikan henkilöstön kanssa.
Yhteisiä toimintakäytänteitä on luotu tänä keväänä, ja paremmin työn tulokset alkavat näkyä syksyllä. Alustavasti kokemukset niin jonosta kuin muistikoordinaattoreiden siirrosta ovat olleet hyviä. Projektiryhmän näkemys on, että tulevalla Pohjois-Savon hyvinvointialueella etenkin varhaisen vaiheen tukeen kannattaa panostaa muistihäiriöpotilaiden hoidossa ja palveluissa. Toimintakyvyn ylläpitämistä tukee myös seurantakäyntien toteutumisesta huolehtiminen esimerkiksi jonon avulla. Varhaisen vaiheen tuki säästää sekä inhimillisiä että organisaation resursseja ja tukee muistihäiriöpotilaiden ja heidän perheidensä jaksamista. Tärkeää on myös ohjata potilaita kolmannen sektorin toimintaan ja vertaistukiryhmiin. Muistihäiriötä sairastaville ja heidän omaisilleen on merkittävää kohdata samassa tilanteessa olevia ja huomata etteivät he ole yksin.
Lisätietoja:
Heidi Halonen, kehittämiskoordinaattori, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, Kuopion kaupunki, 044 718 3585, heidi.halonen@kuopio.fi