Tiimioppimisesta tulevaisuuden työkalu kehittäjille? Tällaisia ovat kokemukset tiimioppimisen starttivalmennukseen osallistuneilla

Muutoksessa tarvitaan systeemistä ajattelua eli kokonaisuuksien hahmottamista ja vanhojen asioiden tarkastelua uusin silmin. Tiimioppiminen on prosessi, joka hyödyntää systeemistä ajattelua.  Tiimioppimisessa yksilöt sitoutuvat muutoksen toteuttamiseen, oppivat yhdessä ja muuttuvat ihmisinä yhdessä toisten kanssa. Tiimioppiminen hyödyntää kokemuksellista oppimista, yhteistä ajattelua, avointa vuorovaikutusta ja empatiaa. Tutkimukset osoittavat, että näillä elementeillä voidaan vaikuttaa syvälliseen oppimiseen ja siten pysyvän muutoksen aikaansaamiseen.  Tutkimustieto tukee myös sitä, että yhteinen ajattelu, avoin vuorovaikutus ja empatia lisäävät sitoutumista ja luottamusta ja parantaa yhteistyön laatua ja vaikuttavuutta.

Tiimiakatemian® Tiimioppimisen startissa tutustutaan ja opitaan kokemuksellisesti tiimioppimisen prosessista ja työkaluista. Tiimioppimisen prosessi rakentuu dialogista, tiedosta ja tekemällä oppimisesta.  Valmennuksen myötä opimme hyödyntämään tiimioppimisen elementtejä hanketyössä pysyvän muutoksen tukena. Vahvistamme myös yhteistä toiminnan orientaatiota, tapaa jolla muutostyötä teemme.

Mutta miltä tuo tiimioppiminen sitten tuntuu? Kysyimme tuntemuksia kolmelta tiimioppimiseen sukeltaneelta sote-alan ammattilaiselta Anne Waldenilta, Heidi Komulaiselta sekä Tiina Mikkonen-Reposelta.

 

Miksi päätit lähteä mukaan tiimioppimisen starttivalmennukseen?

Anne: Valmennukseen päätettiin lähettää meiltä koko tiettyyn asiaan liittyvä työntekijä- ja esimiesketju niin ajattelin itsekin lähteä mukaan. Saisin tällöin kattavan kuvan, mistä on kysymys ja voisin ajatella kokonisvaltaisemmin, mitä tehdä koulutuksen jälkeen. Moniammatillinen ja monitoimijainen tiimityö oli Lapinlahdella kehittämisen kohteena ja toisaalta myös kyseisten ammattilaisten työnkehittäminen kokonaisvaltaisesti. Starttivalmennus oli hyvä ikkuna ja menetelmä siihen.

Heidi: Ajattelin tämän olevan hyvä foorumi verkostoitumiseen tulevien työkavereiden kanssa. Arvelin myös saavani tietoa ja pääseväni ehkä vaikuttamaankin siihen, miten uutta hyvinvointialuetta lähdetään rakentamaan.

Tiina: Lähdin mukaan kollegoideni kannustamana.

Ymmärrän dialogin merkityksen paremmin. Kuuntelen aktiivisesti ja myötäelävästi. Pysähdyn olemaan läsnä. Yritän tietoisesti ymmärtää mitä toinen haluaa sanoa. Ja en ajattele negatiivisuuden kautta, vaan koetan luottaa siihen, että toinen tarkoittaa hyvää, vaikka hän ei samalla sivulla asiassa minun kanssani olisikaan. En provosoidu vaan vastaan asiallisesti. Suorapuheisuuttani en tarvitse menettää, sitä tulee vain hallita ja samalla koettaa asettua toisen asemaan. 

Mitä odotuksia sinulla oli valmennuksen suhteen?

Anne: Avoimin mielin. Oikeastaan pyrkimys oli laittaa ennakko-odotukset taka-alalle, koska kyseessä oli uudenlainen tarkastelukulma pohjautuen pitkälti itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen ajatukseen. Ei ylhäältä päin vaan omasta halusta ja mielenkiinnosta.

Heidi: Mukavia kohtaamisia, tutustumista uusiin ihmisiin. Odotin myös saavani eväitä muutoksessa johtamiseen

Tiina: Innostun kaikesta helposti ja haluan koko ajan oppia uutta, joten odotin oppivani uutta dialogisuuteen liittyen.

Mitä koit valmennuksessa prosessin aikana?

Anne: Sain paljon oivalluksia. Opin paljon itsestäni. Opin myös priorisoimaan ja antamaan aikaa tietylle asialle: rauhoittumiselle. Konkreettisesti koko ryhmän osalta prosessin aikana oli käsin kosketeltavaa dialogin merkityksen, rauhoittumisen, kuulemisen ja kuuntelun kehittyminen itse kunkin kohdalla. Merkittävää oli myös se, että asia siirtyi myös työyhteisön toimintakäytänteisiin. Nyt ei vaan käyty luennolla kuuntelemassa ja oppimassa vaan asioita prosessoitiin omassa ajattelussa ja yhteisessä ajattelussa ja dialogissa.

Heidi: Mukavia kohtaamisia, tutustumista uusiin ihmisiin ja uuden oppimista. Koin saavani tapaamisista hyviä eväitä esimiestyöhön. Ajoittain ihmettelin kovastikin, mikä tarkoitus yksittäisellä harjoittelulla on tai miksi meille ei anneta valmiita vastauksia. Koulutuskokonaisuus itsessään piti kyllä sisällään vastauksen tähänkin. Löysin myös takaisin itseohjautuvuuden ja ammattikirjallisuuden äärelle, kiitos innostavien lukuvinkkien ja niistä jakamisen kokemuksen! Tunnetasolla koin jännitystä, hämmennystä, oivaltamisen iloa, turhautumista, rauhallisuutta ja tyyneyttä. Lisäksi koin paljon uskoa siihen, että kaikki päättyy hyvin, kuten on tarkoitus ja että yhdessä teemme muutoksen ja että siitä on tulossa hyvä.

Tiina: Näin huiman kehityskaaren itsessäni ja monessa kanssamatkustajajissa. "Miksi me täällä olemme" -lähtötilanteesta läksiäisskumppaan. Paljon kerkesi sillä matkalla liikahtaa suuria asioita. Rauhoittuminen ja keskittyminen vain yhden asian äärelle tuntui luksukselta. Tämän jälkeen huomasin oppimisprosessin alkaneen kuin vahingossa. Kiitollisuus hyvistä kanssamatkustajista, valmennuksesta ja treeneistä jäi päällimmäisenä mieleen. 

Mitä muuta valmennus sinulle antoi?

Anne: Sisäistin rauhoittumisen merkityksen! Opin antamaan armollisesti aikaa myös itseni kehittämiselle, keskittymiselle omaan itseen, omaan johtamiseen ja yhteistyöhön. Omaan työhön sain valtavasti uutta rohkaisua siihen, että arjen dialogia tarvitaan. Dialogille tarvitaan paikkoja ja erilaisia työmenetelmiä sen edistämiseksi. Myös kuulemisen ja kuuntelun merkitys avautui. Opimme paljon yhdessä ketteristä kokeiluista prosessin aikana myös työyhteisössä - esimerkiksi esimiesten väliset dialogit ja reflektoinnit ja niille varattu aika. Toisaalta sitten yksikkötason esimiehen ja hänen alaistensa välisten dialogien ja toimintamallien muutos vei työyhteisön ja työtapojen kehittämistä eteenpäin ja koko yksikön ja tiimin työhyvinvointi parani prosessin edetessä.

Heidi: Paluu ammattikirjallisuuden äärelle vapaa-aikana oli jo mukava muutos sinänsä. On rakentavampaa hakea itselleen eväitä jo tutkitusta ja muusta kirjallisuudesta, kuin jäädä vaikkapa hämmennyksen valtaan erilaisten haasteiden äärellä, koska se hämmennyskin ulottuu herkästi myös vapaa-ajalle. On tärkeää pyrkiä paitsi omalla kohdalla, niin muidenkin johtamisessa aina vahvistamaan itsensä johtamista. Oppiminen jatkuu edelleen ja uusimpana lempilauseena kannan Marko Korhosen sanoja: "Hyvä johtaminen saa työntekijän kukoistamaan". Tiimivalmennus antoi tähän paljon eväitä ja nyt on aika pyrkiä viedä niitä käytäntöön arjessa.

Tiina: Ymmärrän dialogin merkityksen paremmin. Kuuntelen aktiivisesti ja myötäelävästi. Pysähdyn olemaan läsnä. Yritän tietoisesti ymmärtää mitä toinen haluaa sanoa. Ja en ajattele negatiivisuuden kautta, vaan koetan luottaa siihen, että toinen tarkoittaa hyvää, vaikka hän ei samalla sivulla asiassa minun kanssani olisikaan. En provosoidu vaan vastaan asiallisesti. Suorapuheisuuttani en tarvitse menettää, sitä tulee vain hallita ja samalla koettaa asettua toisen asemaan.

Sisäistin rauhoittumisen merkityksen! Opin antamaan armollisesti aikaa myös itseni kehittämiselle, keskittymiselle omaan itseen, omaan johtamiseen ja yhteistyöhön. Omaan työhön sain valtavasti uutta rohkaisua siihen, että arjen dialogia tarvitaan.

Muuttuiko jokin kokemasi ja oppimasi tuloksena?

Anne: Oma aikatauluttaminen ja priorisointi muuttui hitaasti, mutta varmasti. Kalenteriin tuli systemaattisemmin aikaa dialogille. Aina se on kuulunut työskentelymalliini, mutta se on ollut enemmän sattumanvaraista. Se on tehnyt työpäivistä ja viikoista hektisiä ja kuormittavia, kun eteen tupsahtavat tilanteet vievät paljon aikaa ja aiheuttavat keskeytyksiä. Kun asioille oli systemaattisesti varattu oma aikansa, kalenteri väljentyi. Prosessi vahvisti aiempaa valmentavaan ja kannustavaan johtamiseen liittyviä ajatuksiani. Työntekijöistä löytyi aivan uusia puolia ja osaamispotentiaalia, yhteiskehittämiseen tuli draivia. Työn merkityksellisyys ja työhyvinvointi paranivat, sairauslomat vähenivät henkilöstöllä. Osa ihmisistä tosin vaihtoi työpaikkaa eli lähti toisaalle töihin. Tämänkaltainen työskentelytapa ei sovi ja tunnu omalta kaikille. En pidä tätäkään huonona asiana. Mitä enemmän koet työn omaksesi, sitä paremmin viihdyt ja koet merkityksellisyyttä. On myös uskallettava etsiä omanlaistaan työtä.

Heidi: Jonkun verran olen tätä jo kuvannut aikaisemmissa vastauksissani. Minä muutuin. Johtamistapani muuttui dialogisemmaksi. Suhtautuminen muutokseen muuttui hyväksyvämmäksi ja sitä kautta rauhallisemmaksi. Epävarmuuden ja pelkojen tunteet muutoksen äärellä pienenivät. Sain luottamusta siihen, että meitä on monta samassa muutoksessa, että tätä ei kukaan tee yksin, vaan me yhdessä.

Tiina: Tiedostan asioita paremmin. Kun tiedostan, voin kehittää ja muuttaa toimintaani. Työnantaja saa vaatia vähimmäisvaatimuksena työpäiväni sisältöön kuuluvan ammattimaista ja inhimillistä dialogia. Aito yhteiseen ymmärrykseen pyrkiminen edistää asioita ja sen saavuttaminen vaatii luottamusta. Luottamus saavutetaan niin, että minuun voi luottaa ihmisenä ja myös niin, että toisen asiat ovat minulle aidosti arvokkaita. 

Suhtautuminen muutokseen muuttui hyväksyvämmäksi ja sitä kautta rauhallisemmaksi. Epävarmuuden ja pelkojen tunteet muutoksen äärellä pienenivät. Sain luottamusta siihen, että meitä on monta samassa muutoksessa, että tätä ei kukaan tee yksin, vaan me yhdessä.

Millaisia mahdollisuuksia tiimioppiminen ja dialogisuus voi tuoda käytäntöön, arkeen, esihenkilötyöhön?

Anne: Isossa kuvassa työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys paranevat, sairauslomat vähenevät ja työtyytyväisyys kasvaa. Päästään aitoon yhdessä tekemiseen ja yhteiskehittämiseen, toista kunnioittavaan ja arvostavaan toimintakulttuuriin, jossa luottamus on kaiken a ja o. Erilaisille näkökulmille tulee tilaa, erilaisuudesta tulee rikkaus eikä taakka ja löydetään arjessa uudenlaisia ratkaisuja ketterämmin. Työn veto- ja pitovoima paranee. Opitaan kuulemaan ja kuuntelemaan itseämme ja toisiamme, jolloin luottamus, arvostus ja toisen kunnioittaminen tulevat aidosti osaksi arkipäivää. Päästään arjessa aidosti yhdessä muotoilemaan yhteistä työtä.

Heidi: Helpottaa työn kuormittuvuutta, kun dialogin vahvistuessa työyhteisössä jaamme nykyistä paremmin vastuuta. Keventää esihenkilön tehtäviä, jos/kun saa työntekijät toimimaan itseohjautuvammin. Luottamus on paljossa se A ja O ja sen varaan on hyvä rakentaa kukoistava työyhteisö ja sen kautta uusi pohjois-savolainen hyvinvointialue.

Tiina: Arjessa valmennus antaa valmiudet toimia parempana esihenkilönä, työkaverina ja asiantuntijana asiakkaille. Minulle tiimioppimisen startin todistus on tärkeä esimerkiksi eri johtamiskoulutustodistusten rinnalla. Pystyn perustelemaan kykyjäni tiimin jäsenenä monipuolisemmin eri tasoilla

 

Tiimioppimisen starttivalmennuksia on toteutettu kahden ryhmän voimin ja kolmas on alkamassa. Osallistujien kokemuksia tiimioppimisesta selvitetään tutkimuksella yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkijoiden kanssa. Tulevaisuudessa haaveena on, että hanketyöntekijät ja kehittämistyössä mukana olevat käytännön toimijat saisivat perustiedot ja taidot tiimioppimisesta kehittämis- ja muutostyön tueksi.

Lisätietoja tiimioppimisen mahdollisuuksista ja kokemuksista voit tiedustella hankepäällikkö Minna Rytköseltä (minna.rytkonen@pshyvinvointialue.fi)

 

---

Sosiaali- ja terveyspalveluja (asiakastyötä, toimintaa, johtamista) uudistetaan hyvinvointialueella. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemaansa tukea ja hoitoa oikea-aikaisesti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti. Tavoitteena on myös, että työntekijät kokevat työn mielekkäänä ja merkityksellisenä ja voivat hyvin.

Muutoksia toimintamalleihin ja käytäntöihin tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan asukkaiden palvelutarpeeseen ja alueemme erityishaasteisiin kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuuteen tai lastensuojelun palveluihin. Muutoksia vaatii myös uudistunut lainsäädäntö palvelujen resursointiin ja prosesseihin liittyen. Painopisteen muuttaminen ennaltaehkäiseviin ja terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimintoihin on edellytys hallita kustannuksia ja talouden tasapainoa.

Toiminnan uudistamista kohti pysyviä muutoksia edistetään kansallisilla hankkeilla kuten Tulevaisuuden sote-keskus-hanke tai Kestävän kasvun ohjelmaan perustuva Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon hanke (RRP).