Elintapaohjaus – jo paljon hyvää Pohjois-Savossa

Vaikuttava elintapaohjaus vaatii ammattilaiselta perehtymisen asiakkaan tilanteeseen, yhteistä suunnittelua asiakkaan kanssa ja riittävän seurannan. Puheeksiotto on suositeltavaa, mutta pitkäjänteinen elintapaohjaus kannattaa keskittää sen taitaville ammattilaisille. Hyvä asia digitaalisuuden lisäännyttyä on se, että meillä on käytettävissä myös järjestöjen tuottamia verkkoalustoja ja -kursseja elintapaohjauksen tukena yksilö- ja ryhmäohjauksiin.

Suosituksia ja käypää hoitoa

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on antanut viime vuosina useita suosituksia elintapaohjauksen osa-alueista. Palkon suosituksissa huomioidaan Käypä hoito -suositukset. 
Suositus ”Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä epäterveellisen ravitsemuksen ja vähäisen liikkumisen aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi” painottaa ohjausmenetelmissä seuraavia osatekijöitä: 1) lähtötilanteen kartoitus, 2) tiedonvaihto asiakkaan ja ammattilaisen välillä, 3) tavoitteenasettelu, 4) suunnitelman tekeminen, 5) seuranta ja 6) palautteen antaminen. Suositus korostaa sovittuja yhteistyökäytäntöjä toimijoiden välillä ja elintapaohjauksen toimintasuunnitelmaa. Lisäksi hoidon ja tuen tulee joustaa asiakkaan tarpeiden ja pystyvyyden mukaan. Tukea voidaan tarjota yksilö- ja ryhmäkohtaamisissa tai digitaalisesti. On tärkeää huolehtia myös henkilöstön riittävästä osaamisesta ja elintapaohjausprosessin kirjaamisesta potilastietojärjestelmään. (Palveluvalikoima.fi)

Neuvokas perhe perheille ja ammattilaisille

Lapsen kasvuympäristö ja lapsena omaksutut tavat ja tottumukset vaikuttavat kasvavan lapsen tottumuksiin ja elintapoihin pitkäksi aikaa. Kokeiluille ja oppimiselle otollisiin vuosiin kannattaakin vaikuttaa arjen toimintaympäristöissä.
Pohjois-Savossa on jo usean vuoden ajan kannustettu ammattilaisia hyödyntämään Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmää lasten ja perheiden elintapaohjauksessa. Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se on tunnustettu niin Suomessa osana Palkon elintapaohjauksen ja omahoidon tuen suosituksia kuin Euroopan komission parhaiden terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn käytänteitä. (sydan.fi)
Neuvokas perhe -verkkosivustolla on omat osionsa perheille ja ammattilaisille. Perheille ja perheiden kanssa keskusteluun sopivia teemoja ovat syöminen, liikkuminen, lepo, perhearki ja keho. Keskeisenä tavoitteena on tukea perheen myönteistä kehitystä elintavoissa ja vahvistaa perheen pystyvyyden tunnetta. Perhettä autetaan tunnistamaan jo toimivia arjen asioita. Mahdolliset muutostarpeet nousevat perheen kokemista teemoista. Perheet voivat osallistua myös Neuvokkaan hyvinvointikursseille ja ottaa käyttöön perheen digikortin vaikka kännykkäsovelluksena.
Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeesta olemme järjestäneet alueellisia Neuvokas perhe -koulutuksia ja lisäksi tarjolla on ollut maksuttomia webinaareja.  Neuvokkaan ammattilaisosion työvälineisiin kuuluu esim. monipuolinen kuvapankki eri teemoista. Uudehko asia on myös avoin ruokakasvatuksen verkkokurssi sekä se, että Neuvokas perhe -sivustoa voi tarkastella myös englanninkielisenä; tämä tukee asiakkaan ohjausta sopivalla kielellä ja lisää yhdenvertaisuutta. Jos kiinnostuit teemasta, niin syksyn webinaaritallenteet ovat edelleen katsottavissa sivustolla: https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/koulutukset/webinaarit/ 

Riskin tunnistamisesta interventioihin 

Vaikuttavaksi todettu konkreettinen esimerkki kansansairauksien ehkäisystä ovat toimet tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Puuttumalla ajoissa riskitekijöihin, tarjoamalla tukea ja kannustamalla asiakkaita elintapainterventioihin vaikutetaan samalla useiden kansansairauksien riskitekijöihin ja kehityskulkuun.  
Pohjois-Savossa on 2000-luvulla viety eteenpäin tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja elintapaohjauksen käytänteitä useissa hankkeissa. Myös Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa/POSOTE20 vahvistetaan ja yhtenäistetään ennaltaehkäiseviä palveluja ja elintapaohjausta. Hankkeessa kartoitettiinkin tilannekuvaa varten alkuvuodesta 2021 kuntien terveyspalveluissa käytettäviä valtimotautisairauksien riskitestejä, elintapaohjauksen toteutustapoja ja toimien seurantaa. 
T2D- ja elintapaohjaus -kyselyn tuloskoosteessa (Myllynen, Räsänen, Lehmusaho 2021) todetaan, että Pohjois-Savon kuntien terveyspalveluissa on sovittu diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyn käytänteistä; tehdään kattavasti elintapasairauksien tunnistamiseen liittyvää riskitestausta sekä järjestetään elintapaohjausta yksilö- ja ryhmämuotoisesti.  Edelleen suositaan yksilöohjausta, mutta ryhmämuotoisten toimintojen kehittämistä ja tarjonnan lisäämistä pidetään tärkeänä. Vastausten perusteella yleisin ryhmäohjaustapa alueella on Tulppa-kuntoutus. Helppokäyttöiset digitaaliset alustat koettiin tarpeellisiksi ja elintapaohjausta tukeviksi.
Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tai tietoisuus yhteistyömahdollisuudesta vaihteli alueen terveyspalveluissa. Vastaajat toivoivat näkyvämpää viestintää ryhmätoiminnoista niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin alueen asukkaille ja näkyvyyttä sähköisissä viestintäkanavissa. 
Vastauksissa tunnistettiin myös tarve koordinoivalle vastuuhenkilölle, joka tukisi elintapaohjausta ja uusien menetelmien juurruttamista organisaatiossa. Muutoin kehittämiskohteena tunnistettiin erityisesti ryhmätoimintojen ja niiden vaikuttavuuden seuranta. 
Voit tutustua T2D-kyselyn tulosraporttiin POSOTE20-sivuilla: https://www.posote20.fi/tietoa-hankkeesta/materiaalit.html >kehitettävät palvelut >työikäisten palvelut

Digiohjaukset lisäävät saavutettavuutta

Pohjois-Savossa on tunnistettu tarve yhtenäistää hyvinvointialueen elintapaohjausta. Myös hyvinvointialueen minimitietosisältötarpeet ohjaavat aluetta seuraamaan mm. koululaisten terveystottumuksia, ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä eri-ikäryhmillä sekä tyypin 2 diabetesriskissä olevien elintapaohjauksen toteutumista ja ikääntyvien toimintakykyä. Seurantatiedon kertyminen edellyttää elintapaohjauksen kirjaamista ja tilastointia potilastietojärjestelmään. 
Ryhmäohjauksissa hyvää palautetta on saatu siitä, että ryhmiä ohjataan työparina toisiaan täydentävällä osaamisella ja ryhmää osallistaen. Tulevaisuuden sotekeskus -hanke verkottaa myös alueen ryhmäohjaajia. Tavoitteena on kuulla ja jakaa kokemuksia sekä kehittää ja vähitellen yhtenäistää alueen ryhmäohjauskäytäntöjä. Palvelutarjontaa voidaan lisätä järjestämällä nykyistä enemmän kuntarajat ylittäviä digiryhmiä. Pilotoimmekin tänä syksynä kahden kunnan yhteistä etäryhmää hyvin kokemuksin. 
Terveyskylän digihoitopoluille ohjautuu jatkossa yhä useampi, kun sairaus on jo diagnosoitu. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta järjestöjen tarjoamat alustat ovat otettavissa käyttöön usein jo varhaisemmassa vaiheessa. Näistä löytyy myös ohjaajan ja vertaistuen mahdollistamia ryhmiä. Esimerkiksi Diabetesliiton Hyvinvoinnin polut -hanke kokoaa digitaalisia työkaluja ja palveluja helposti saavutettaviksi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Jo nyt asiakkaiden ja ammattilaisten käytettävissä on maksuttomia omatoimikursseja (Hyvän syömisen verkkokurssi, Pakit tyypin 2 diabetekselle, Hyvää oloa odotukseen ja Raskausdiabeteksen jälkeen). POSOTE20-hankkeesta osallistutaan Hyvinvoinnin polut -yhteistyöhön.

Kuullaan asiakkaita ja muistetaan elintapaohjauksen moninaisuus!

Mervi Lehmusaho, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Koordinaattori (oa.), Ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin työpaketti Siilinjärvellä/POSOTE20 

Lähteet/taustakirjallisuus:
Diabetesliitto. Verkkokurssit: https://www.diabetes.fi/kurssit/verkkokurssit#7fbf66e7 
Myllynen K, Räsänen N ja Lehmusaho M (8/2021): T2D- ja elintapaohjaus -kyselyn kooste, Pohjois-Savo. POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskushanke, Ennaltaehkäisy: https://www.posote20.fi/tietoa-hankkeesta/materiaalit.html >kehitettävät palvelut >tyoikäisten palvelut
Neuvokas perhe. https://neuvokasperhe.fi/ 
Palveluvalikoima.fi/valmiit suositukset: Elintapaohjaus ravitsemus ja liikunta - Palveluvalikoima
Sydan.fi: https://sydan.fi/uutinen_3.6.2021/sydanliiton-neuvokas-perhe-valittiin-eu-komission-parhaiden-kaytanteiden-joukkoon/ 
THL 2021. THL:n ehdotus alueellisten hyvinvointikertomusten minimitietosisällöiksi:  https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tiedon-hyodyntaminen/hyvinvointikertomusten-minimitietosisalto