Julkaistu
Asukkaille hyvinvointia yhdessä
Asukkaiden ja asiakkaiden suotuisat elintavat ja niiden tukeminen kuuluvat niin kuntien kuin tulevan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) tavoitteisiin.
Sen lisäksi, että tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan hyvinvointisuunnitelmiin ja toimintasuunnitelmiin, on toimenpiteiden toteutumista arjen palveluissa johdettava ja seurattava. Tämä on elintapaohjausta käsittelevän blogini toinen osa, jossa tuon esiin hieman kansallista ohjausta sekä kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyön tarpeita asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Painotan kirjoituksessa ikääntyvien hyvää arkea.
Kansallinen ohjaus, alueelliset ja paikalliset linjaukset
Valtionhallinto ohjaa lainsäädännöllä, rahoitusperustein ja vuosittaisin neuvotteluin alueiden toimintaa. Yhteisen työn vahvistamiseksi Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä 2030 ja sen toimeenpanosuunnitelman. Periaatepäätös linjaa toimet, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on turvata suomalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Toimeenpanosuunnitelmassa taas kuvataan käytännönläheiset toimet, vastuut, seuranta ja aikataulutus työn etenemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Samaa logiikkaa käytetään kuntien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmissa.
Periaatepäätöksessä ja sen toimeenpanosuunnitelmassa painoalueet jaotellaan: 1) Kaikille mahdollisuus osallisuuteen, 2) Hyvät arkiympäristöt, 3) Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut sekä 4) Päätöksenteolla vaikuttavuutta.
Miten sinä voit omassa työssäsi, muissa kohtaamissa tai vaikkapa luottamustoimissa päättäjänä huomioida edellä mainitut painoalueet? Hyvinvointialueella on tarve vahvistaa osallisuutta monin tavoin: on kuunneltava asiakkaita, asukkaita ja työntekijöitä. Myös päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja on tarve ottaa alueella systemaattisemmin käyttöön, vaikka hyvää työtä tehdään jo monessa kunnassa.
Kunnissa vaikutetaan asukkaiden arkiympäristöihin: Onko viherympäristöjä ja helppokulkuisia ulkoilureittejä tai lähiliikuntapaikkoja asuinalueiden läheisyydessä? Kokevatko asukkaat olonsa turvalliseksi asuinalueilla, koulussa, työpaikoilla ja omassa kodissaan? Miten koettua turvallisuutta voidaan lisätä? Esimerkiksi näihin tarpeisiin on haettu ratkaisuja kuntien hyvinvointisuunnitelmissa.
Hyte-kannustimet valtionrahoituksessa
Osaksi hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien valtionrahoitusta, on suunniteltu otettavan käyttöön ns. hyte-kerroin. Hyte-kertoimella kannustetaan ja tuetaan hyvinvointialueita toteuttamaan suunnitelmallisia toimia erityisesti kansansairauksien ehkäisyn; ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämisen ja tapaturmien vähentämisen; syrjäytymisen ehkäisyn sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi. Kunnille on oma hyte-kertoimensa, joka perustuu kansallisesti valittuihin kuntajohdon, liikunnan ja perusopetuksen indikaattoreihin.
Niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin kunnan eri toimialoilla tulee jatkossakin panostaa ennaltaehkäisyyn siltä osin kuin työ kytkeytyy toimialan muihin lakisääteisiin tehtäviin (L 621/2021). Lisäksi hyvinvointialueen ja kunnan on sovittava yhteistyöstä keskenään ja myös alueella hyvinvointi- ja terveydenedistämistyötä tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen on myös edistettävä hyte-työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Järjestöt liittyvät kiinteästi esimerkiksi perheiden ja ikääntyvien hyvinvointia tukevaan työhön. On tärkeää sopia hyvinvointialueen ja kuntien välillä, miten järjestöjen toimintaedellytyksiä alueella ja kunnissa tuetaan. Toivottavasti hyvinvointialueen valmistelussa löydetään yhteiset linjaukset avustusten jakamiselle ja pohjaesitykseksi aluevaltuustolle. Linjaukset helpottavat järjestöjen suuntautumista tulevaan.
Aktiivista arkea ikääntyessä
Hyvä toimintakyky mahdollistaa aktiivisen arjen tuetaan sitä. Otetaan arjen sujuminen puheeksi vastaanotolla ja asiakastapaamissa. Liikkumiskyvyn heikkeneminen on yleinen syy kotihoidon palveluille ja laitoshoidolle ja samalla kasvaville kustannuksille.
Tutkimusten mukaan noin puolet iäkkäiden kaatumismurtumista on ehkäistävissä voima- ja tasapainoharjoittelulla. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa asiakasta kohden n. 30 000 €/vuosi eli laskennallisesti jo muutamien uusien lonkkamurtumien ehkäisy/kunta toisi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle reilusti yli 1 miljoonan vuosittaissäästön. Tulevan hyvinvointialueen palveluissa onkin varmistettava, että kaatumisten ehkäisyn toimintamalli on hyvin käytössä. Alueella on toiminut jo kymmenisen vuotta alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, joten yhteinen suunta ja yhteisiä materiaaleja löytyy.
Hyvään toimintakykyyn arjessa tarvitaan myös monipuolista ruokaa ja väriä lautaselle. Arjen ruokailuja, esim. kuinka monta ateriaa päivässä, kuka ruoan valmistaa tai missä asiakas syö ja millaisia valintoja hän suosii, on hyvä kartoittaa keskustellen ja tarjota ajoissa lisätukea. Ruokaviraston Ravitsemuksella hyvinvointia -sivustolta löytyy hyvää ravitsemuksen edistämisen tukiaineistoa myös kunnille ja hyvinvointialueille.
Ei unohdeta myöskään kulttuurin merkitystä mielen hyvinvoinnille ja sosiaalisille suhteille. Taidetta ja kulttuuria voi liittää moniin arjen kohtaamisiin, myös yhteisiin ruokailuhetkiin ja liikuntaan.
Kuntien liikuntatoimet, kansalaisopistot sekä monet järjestöt ja hankkeet järjestävät myös ryhmätoimintoja, mitkä tukevat ikääntyvien toimintakykyä. Tällaisia toimintoja on tärkeää jatkaa ja edelleen lisätä yhteistyössä viestintää tarjolla olevista mahdollisuuksista.
Hyvinvointialueen verkkosivuille ja sähköisille alustoille tuleekin saada erilaiset ryhmätoiminnot helposti löydettäviksi. Ja suotuisiin elintapoihin kannustavia teemoja kannattaa pitää mukana yhteisöllisissä kokoontumisissa ja mediassa.
Toimitaan yhdessä asukkaita ja asiakkaita kuullen!
Mervi Lehmusaho, THM
Koordinaattori (oa.),
Ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin työpaketti Siilinjärvellä/POSOTE20
Lähteet
L 612/2021. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Saatavissa: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon… 612/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Ravitsemuksella hyvinvointia - Ruokavirasto
Säpyskä-Nordberg Minna. Alustus 16.11.2021 Pohjois-Savon alueellinen kaatumisten ehkäisyverkoston luentosarjassa. Voima- ja tasapainoharjoittelu ehkäisee kaatumisia PowerPoint-esitys (psshp.fi)
THL 2021a. Hyte-kerroin – kannustin hyvinvointialueille/ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen (päivitetty 27.10.2021): https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/alueellinen-hyvinvointijohtaminen/hyte-kerroin-kannustin-hyvinvointialueille
THL 2021b. THL:n ehdotus alueellisten hyvinvointikertomusten minimitietosisällöiksi: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tiedon-hyodyntaminen/hyvinvointikertomusten-minimitietosisalto