Hyviä käytäntöjä etsimässä - kohteena työttömien terveystarkastukset

Pohjois-Savossa tehtiin vuonna 2020 työttömien terveystarkastuksia Sotkanetin tilaston mukaan vain 2 %:lle työttömistä henkilöistä. Vuonna 2021 on tilanne hieman parantunut toteutuneiden tarkastusten ollessa 7 % työttömistä henkilöistä. Osan heikosta toteutumisesta voi selittää puutteellinen tilastointi. Tilastoinnin tueksi THL on laatinut ohjeistuksen tarkastuksen toteuttamiseksi TIEDÄ JA TOIMI TYÖTTÖMÄN TERVEYSTARKASTUS-ohje.  

 

 

Työttömien terveystarkastukset Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon HYTE-tiimissä ja POSOTE20-hankkeen väen kanssa pohdimme, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että työttömien terveystarkastukset toteutuvat heikosti. Kunnissa on varmasti paljon hyviä käytäntöjä, joita kannattaisi hyödyntää koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tämän vuoksi haastattelimme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyspalveluiden ammattilaisia Varkaudessa, Sonkajärvellä ja Kuopiossa. Seuraavaksi tuomme esille työntekijöiden nostamia kriittisiä menestystekijöitä työttömien terveystarkastusten laadukkaan toiminnan kannalta.  

Työttömien terveystarkastusten kriittiset menestystekijät

Työttömien terveystarkastusten kriittisiksi menestystekijöiksi nousivat:  

• asiakkaalle tiedottaminen 
• ohjautuminen terveystarkastukseen 
• palveluketjujen, roolien ja vastuiden selkeytys 
• yhteistyötahojen helppo saavutettavuus 
• suunnitelmallinen yhteistyö ja asiantuntijoiden kollegiaalinen tuki 
• asiakaslähtöinen palvelu

Asiakkaalle tiedottaminen

Terveystarkastuksen mahdollisuudesta tulee kertoa kunnan tai palveluntarjoajan verkkosivuilla, jotta työtön henkilö voi itse hakeutua tarkastukseen. Lisäksi työ- ja elinkeinopalvelujen, nuorten ohjaamojen, kunnan sosiaalitoimen ja muiden vastaavien tahojen kanssa tulee yhdessä sopia, miten työttömän henkilön ohjaaminen terveystarkastukseen toteutetaan.

Havaitsimme, että työttömien terveystarkastuksista tiedottaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkosivuilla on vaihtelevaa ja vaatii vielä panostamista. Asukkaiden voi olla vaikeaa löytää tietoa tarkastuksista, niiden maksuttomuudesta ja siitä, miten tarkastukseen on mahdollista hakeutua.

Terveystarkastukseen osallistuvalle kerrotaan terveystarkastuksen tarkoitus, mihin ja miten terveystarkastuksen tietoja käytetään ja millaisia jatkotoimenpiteitä tehdään. Terveystarkastuksen tulee tukea työttömän henkilön työ- ja toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja edistää mielenterveyttä sekä elämänhallintaa. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata tarvitsemansa avun, tuen, kuntoutuksen tai hoidon piiriin.

Ohjautuminen terveystarkastukseen

Valtion ja kuntien työllisyydenhoidon palveluissa työttömiä työnhakijoita ohjataan terveystarkastuksiin pääasiassa hyvin. Loistava esimerkki sujuvasta käytänteestä löytyi Sonkajärveltä, jossa asiakkaalta pyydetään lupa saada välittää hänen tietonsa työttömien terveystarkastuksia tekevälle terveydenhoitajalle, joka kutsuu asiakkaan tapaamiseen. Tarvittaessa asiakasta voidaan tavata myös yhdessä moniammatillisesti. Terveystarkastus kirjataan yhdeksi tehtäväksi asiakkaan työllistymissuunnitelmaan. Tarkastukseen ohjataan systemaattisesti ja sen toteutumista seurataan. 

Palveluketjut, roolit ja vastuut selkeiksi

Työttömien terveystarkastukset ovat kunnan lainmukaisia (terveydenhuoltolaki 1326/2010) palveluja, jotka työttömän henkilön on oikeus saada terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Kunnan on tehtävä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka sisältää myös työttömien terveyspalvelut. Vastuu työttömän työ- ja toimintakyvyn arvioinnin koordinoimisesta on TE-toimistolla. Ilman vahvaa koordinointia prosessi ei toimi ja käytännöt eivät muodostu yhteneväisiksi.

Työllistämistä edistävää monialaisen palveluketjun toimintaa sujuvoittaa työttömän terveystarkastuksista tehty prosessikuvaus, joka selkeyttää kunkin eri toimijan rooleja ja vastuita. Haastattelujen perusteella TYP-palveluissa (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) tehtävissä työttömien terveystarkastuksissa on selkeämmät raamit monialaiseen työskentelyyn ja asiakkaan ohjautuminen palveluissa on kuvattu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehtävissä tarkastuksissa on huomattu haasteeksi tiedonkulku eri ammattiryhmien ja työllisyydenhoidon palvelujen välillä. 

Yhteistyötahot helposti saavutettavissa

Parhaimmillaan yhteistyötahot ovat helposti tavoitettavissa. Esimerkiksi työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja saa tarvittaessa helposti yhteyden eri alojen asiantuntijoihin, kuten esimerkiksi terveyskeskuksen psykiatriseen sairaanhoitajaan, soittamalla tai viestillä. Työllistämistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) konsultoinnin tulisi olla mahdollista terveyskeskuksesta käsin.  

Suunnitelmallinen yhteistyö ja asiantuntijoiden kollegiaalinen tuki

Monialaisen yhteistyön tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Työntekijät toivat esille, että säännölliset monialaiset (sosiaalityö, terveydenhoitaja, työllisyyspalvelut jne.) tapaamiset tulee olla varattuina kalentereihin yhteisiä asiakastapaamisia varten. Kun monialaiset tiimit tapaavat toisiaan säännöllisesti ja työntekijät arvostavat toistensa työtä, niin yhteistyö on helpompaa ja toimintaa kehitetään yhdessä sujuvammaksi. Yhteistyötä edistää, että työntekijät tuntevat sekä toisensa että asiakkaat ja ymmärtävät toistensa työn sisällön ja oman roolinsa työttömien terveystarkastuksissa.

Monialaisten tapaamisten lisäksi yhteiset tapaamiset työttömien terveystarkastuksia tekevien ammattilaisten kesken ovat tärkeitä ajatusten ja kokemusten vaihtamiseksi. Kollegiaalinen tuki on arvokasta, etenkin kun työ on hyvin itsenäistä. Työttömien terveystarkastuksia tekevien ammattilaisten verkostossa voi saada käyttöön hyviä käytäntöjä toisilta. Lisäksi kollegiaalinen tuki auttaa jaksamaan ja kokemaan työn yhdessä tekemiseksi. 

Asiakaslähtöinen palvelu

Asiakas saa parhaimman hyödyn terveystarkastuksesta silloin, kun terveystarkastus ja palveluohjaus ovat asiakaslähtöisiä.

Haastatellessamme Pohjois-Savon kunnissa työttömien terveystarkastusten parissa työskenteleviä ammattilaisia huomasimme, että parhaimmillaan työttömien terveystarkastus ja asiakasohjaus on myötätuntoista ja kokonaisvaltaista työskentelyä, jossa työntekijä tukee asiakasta ja “kulkee tämän rinnalla”. Asiakaslähtöisessä toimintatavassa työttömien terveystarkastuspalvelut tavoittavat myös ne ihmiset, jotka eivät oma-aloitteisesti hakeudu tarkastuksiin ja palveluihin. Työntekijöiden toiminnassa näkyvät aito halu ja tahto tukea, auttaa ja motivoida työtöntä henkilöä hänen työ- ja toimintakykynsä edistämiseksi.

Asiakasohjaukseen panostetaan myös ”saattaen vaihtaen” -toimintatavoin. Tukihenkilö tai saattaja kulkee asiakkaan rinnalla palvelukäynneillä avun, tuen ja hoidon saamiseksi.  Lisäksi tarvittaessa työntekijä jalkautuu asiakkaan luo esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Palvelu viedään asiakkaan luokse, mikä edesauttaa tarkastusten toteutumista.

Perinteistä työttömän terveystarkastusta voisi kehittää enemmän hyvinvointitarkastuksen suuntaan. Hyvinvointitarkastuksissa voidaan pohtia laaja-alaisesti asiakkaan asioita ja palvelut tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutena eikä luukulta luukulle ohjaamista tapahtuisi.

Tulevaisuudessa yhä vahvemmin huomioitavia tekijöitä

Tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota työttömien terveystarkastuksissa yhä vahvemmin seuraaviin asioihin:  

• yhteneväinen esitietolomake ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä ja  
• riittävät resurssit ja asiantuntijoiden osaaminen

Yhteneväinen esitietolomake ja tiedonkulku toimijoiden välillä

Työttömän terveystarkastuksessa on usein käytössä esitietolomake, jossa kysytään muun muassa taustatietoja koulutukseen, ammattiin, toimeentuloon, elintapoihin, terveydentilaan ja työ- ja toimintakykyyn liittyvistä asioista. Haastattelukierroksemme kunnissa esitietolomakkeet olivat erilaisia, osassa myös kunnan sisällä eri toimipisteissä, ja lomakkeissa kysyttävät asiat vaihtelivat paikkakunnittain. Esitietolomakkeen käytöstä tulisikin sopia yhteneväisesti. Tärkeää on, että esitietolomakkeessa olisi mukana työ- ja toimintakykyä kartoittava osio. Olisi hienoa, jos saisimme jopa kansallisesti yhteneväisen esitietolomakkeen käyttöön.

Myös tiedonkulku eri toimijoiden välillä on keskeisessä roolissa. Jotta työttömien terveystarkastus voisi olla yhtenäinen kokonaisuus, jossa asiakkaalla ja kaikilla toimijoilla on sama päämäärä, tarvitaan toimivia käytäntöjä tiedonvaihtoon. Asiakkaan työhistoria, työllistämissuunnitelma ja mahdollinen aktivointisuunnitelma työllisyyspalveluista ovat tärkeää tietoa tarkastuksia toteuttavalle taholle. Mikäli esitietoja asiakkaasta ei ole, tarkastuksen suuntaaminen on haastavaa ja olennaisia asioita voi jäädä huomaamatta. Myös tarkastuksesta työllisyyspalveluihin annettava palaute on tärkeä tieto asiakkaan työllistymistilanteen kannalta. Kun tiedonkulkuun oli toimiva käytäntö ja asiakkaan suostumus olemassa, niin ammattilaiset kokivat työn sujuvaksi ja asiakas sai tarpeenmukaista apua ja tukea oikea-aikaisesti.   

Riittävät resurssit ja asiantuntijoiden osaaminen

Kaikkien haastateltujen mielestä työttömien terveystarkastuksien toteuttamiseen tulee olla riittävät resurssit. Työttömien terveystarkastuksien tekemisen olisi hyvä olla keskitettynä ammattilaisille, joilla on kuntoutuksen ja työterveyshuollon osaamista. Tärkeänä nähtiin, että terveyskeskuksissa olisi vastuulääkäri, jolla on kuntoutus- ja vakuutuslääketieteen osaamista. Työttömien työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen vaatii laaja-alaista osaamista. Tämän vuoksi monialainen lähestymistapa tarkastuksiin on ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuudessa muun muassa kuntoutuksen ohjaajan ja työkykykoordinaattorin osaaminen nähtiin tärkeänä osana työllisyyden tuen palveluita sote-keskuksissa. 

Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus vaikuttaa hyvinvointialueiden saamaan valtionrahoitukseen

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien valtionrahoituksen perusteeksi on suunniteltu otettavan käyttöönhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli HYTE-kerroin vuoden 2023 alusta. HYTE-kertoimeen varatturahasumma jaetaan tasan hyvinvointialueiden kesken asukasluvun mukaan. Varsinaisesti HYTE-kertoimen perusteella laskettu summa jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2026.

HYTE-kertoimen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan tarpeenmukaisesta ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhtenä HYTE-kertoimen indikaattorina on työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1 krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään. (Lähteinä: Avohilmo +Työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus) + Työnvälitystilasto (TEM)

Tulevalla Pohjois-Savon hyvinvointialueella löytyy hyviä käytäntöjä toteuttaa työttömien terveystarkastuksia laadukkaasti. Hyödynnetään siis jo olemassa olevia hyviä käytänteitä, otetaan käyttöön parhaat vinkit Pohjois-Savosta ja muualta Suomesta ja muodostetaan näistä meidän tapamme tehdä paremminvoiva Pohjois-Savo!

---

Katja Myllynen, hankesuunnittelija, POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus –hanke 

Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin HYTE-tiimi