Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
In English
Tekstikoko
In English
Etusivu
Blogi
Miltä näyttää perhekeskusverkostomme lähisuhdeväkivallan tuntemus, työyhteisöjen toimintatavat ja koulutustarpeet Pohjois Savossa? Lähisuhdeväkivallan kysely selvittää tilannetta
-

Julkaistu

Miltä näyttää perhekeskusverkostomme lähisuhdeväkivallan tuntemus, työyhteisöjen toimintatavat ja koulutustarpeet Pohjois Savossa? Lähisuhdeväkivallan kysely selvittää tilannetta

Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa, kuinka lähisuhdeväkivaltaa tällä hetkellä ehkäistään eri lapsia, nuoria ja perheitä tavoittavissa palveluissa ja toiminnoissa, ja millaisia ohjeita ja valmiuksia on lähisuhdeväkivallan puheeksiottoon tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai käyttäneiden ohjaamisesta tai saattamisesta sopivaan palveluun. Kyselyn tulosten avulla voidaan kehittää toimintaa nykytilanteen pohjalta ja suunnata koulutusta ja tiedotusta nykyistä paremmin niin työntekijöille kuin esihenkilöillekin.

(Kuva: Kuvituskuva, Unsplash, Külli Kittus)

Kysely toteutettiin hyvinvointialueellamme osana POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta, lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevän tuen kiinnittämiseksi osaksi perhekeskustoimintaa. Linkki koko kyselyyn jutun lopussa.

Taustalla yksi perhekeskuksen ydintehtävistä

Perhekeskuksen yhtenä tehtävänä on ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kuuluu kaikille lapsia, nuoria ja perheitä kohtaaville työntekijöille. Tähän kuuluu ehkäisemisen lisäksi lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksiottaminen sekä tuen tarpeisiin vastaaminen. Työntekijöiden koulutuksesta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi on huolehdittava. Perhekeskustoimijoiden työhön on määritettävä käytännöt ja toimintatavat näiden toteutumiseksi.

Kyselyn avulla pyrimme saamaan tietoa siitä, kuinka lähisuhdeväkivaltaa tällä hetkellä ehkäistään eri lapsia, nuoria ja perheitä tavoittavissa palveluissa ja toiminnoissa, ja millaisia ohjeita työssä on lähisuhdeväkivallan puheeksiottoon tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai käyttäneiden ohjaamisesta tai saattamisesta sopivaan palveluun.

Lähes neljä viidestä kohdannut työssään lähisuhdeväkivallan uhreja

Reilulla kolmasosalla kyselyyn vastanneista perusopintoihin oli sisältynyt lähisuhdeväkivaltaan liittyviä opintoja . Sosiaalihuollon vastaajista 60%: lla , kun taas terveydenhuollon 25%: lla ja sivistystoimen vastaajista 23%: lla. Reilu puolet kaikista vastaajista oli osallistunut lähisuhdeväkivaltaan liittyvään koulutukseen työuransa aikana. Terveydenhuollon vastaajista 69%, ja sosiaalihuollonkin vastaajista 58%, kun taas sivistystoimen vastaajista vain 20%.

Vajaa puolet vastaajista kertoi kuntansa tai organisaationsa alueella toimivan jonkin väkivaltatyöryhmän tai verkoston, näistä MARAK työryhmä oli yleisin mainittu.

Huomioitavaa on, että sivistystoimen vastaajista 83% ei osannut sanoa , toimiiko kunnan tai organisaation alueella jokin väkivaltatyöryhmä tai verkosto, kun sosiaalihuollon vastaajista 23% ja terveydenhuollon vastaajista 28% ei osannut sanoa tätä. Reilu neljännes (28%) vastaajista kertoi, että omassa organisaatiossa toimii väkivaltatyön yhdyshenkilö tai avainhenkilö. Terveydenhuollon puolella näitä koettiin olevan eniten (38%) ja sivistystoimen puolella vähiten (8%).  Huomioitavaa on, että lähes puolet vastaajista ei osannut sanoa, oliko tällaista henkilöä omassa organisaatiossa.

80% kaikista vastaajista oli kohdannut työssään lähisuhdeväkivallan uhan alla eläviä, lähisuhdeväkivaltaa kokeneita tai käyttäneitä . Sosiaalihuollon vastaajista 95%, terveydenhuollon vastaajista 88%, sivistystoimen vastaajista puolestaan 49% oli kohdannut.

Vastaajat kertoivat saavansa eniten tukea työkavereiltaan (80%), esihenkilöltä (63%) ja poliisilta (47%), mikäli kohtaavat työssään lähisuhdeväkivallan uhan alla elävän, lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai käyttäneen. Huomioitavaa, että terveydenhuollon vastaajista vain 34% koki saavansa tukea esihenkilöltä, kun sivistystoimessa näin koki 83% ja sosiaalihuollossa 75% vastaajista.

Työyhteisön sovitut toimintatavat

Sovitusti työyhteisössä lähisuhdeväkivallan puheeksiotto tai kartoitus oli käytössä alle puolella (42%) vastaajista . Sovitut toimintatavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai käyttäneen ohjaamisesta ja/tai saattamisesta sopivaan palveluun oli vain 31%: lla vastaajista. Huomioitavaa on, että epätietoisuutta sovittujen toimintatapojen suhteen oli paljon , eniten sivistystoimen vastaajissa.

Vastaajat kokivat pystyvänsä ottamaan lähisuhdeväkivallan puheeksi lapsia, nuoria ja perheitä kohdattaessa kohtalaisesti tai melko hyvin (ka 3,5, asteikolla 0 5). Sosiaalihuollon vastaajat parhaiten (ka 3,82), sivistystoimen vastaajat heikoiten (ka 2,74).

Puheeksioton mahdollistaa riittävä osaaminen, kokemus, olemassa olevat ohjeet, rohkeus ja aito välittäminen. Vastauksissa oli vaihtelua sen suhteen, millaisia toimintatapoja tai ohjeita oli lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai käyttäneen ohjaamisesta ja/tai saattamisesta sopivaan palveluun.

Koulutukselle on tarvetta sekä kysyntää

81% vastaajista koki tarpeelliseksi saada koulutusta lähisuhdeväkivaltaan liittyen. Koulutusta toivottiin laajasti aiheeseen liittyen, myös kertausta ja päivitystä säännöllisesti. Vastaajat kaipasivat tietoa erityisesti omalla alueellaan toimivista lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä palveluista ja tukimuodoista sekä esittelyitä, esitteitä ja mainoksia palveluista

Tietoa aiheeseen liittyen toivottiin saatavan useilla tavoilla. 36% vastaajista toivoi saavansa aiheeseen liittyen tietoa kerran vuodessa , 31% noin kaksi kertaa vuodessa, ja 14 15% joko enemmän kuin kaksi kertaa vuodessa tai harvemmin kuin kerran vuodessa. Sosiaalihuollon vastaajat toivoivat saavansa tietoa pääosin noin kaksi kertaa vuodessa, sivistystoimen vastaajat kerran vuodessa tai harvemmin.

Toiveena selkeät ja yhteiset hoitopolut ja toimintaohjeet

Työyhteisöissä toivotaan edistettävän lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä luomalla yhteiset, selkeät toimintaohjeet ja hoitopolut työn tueksi, tuomalla asiaa säännöllisesti esiin sekä huolehtimalla säännöllisestä koulutuksesta ja tietojen päivittämisestä.

Lähisuhdeväkivaltaa koettiin voitavan parhaiten ehkäistä varhaisella puuttumisella ja puheeksiottamisella, riittävillä työntekijöiden resursseilla ja osaamisella, selkeillä ohjeilla ja monitoimijaisella työskentelyllä. Lisäksi tärkeää on jakaa tietoa työntekijöiden lisäksi vanhemmille, lapsille ja nuorille itselleen, harjoittaa lasten ja nuorten tunnetaitoja sekä ehkäistä kiusaamista.

Pohjois Savossa tarvitaan yhtenäiset, selkeät ohjeet sekä lähisuhdeväkivallan puheeksiotosta että lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja käyttäneiden palveluun ohjaamisesta/saattamisesta perhekeskusverkoston toimijoille. Tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä.

Ehdotuksia toimenpiteistä kyselyn tuloksiin pohjautuen ja tärkeitä huomioita:

  • Sovitaan puheeksioton työkalut jokaiseen toimintaan (esim. sote palveluissa THL:n kartoituslomake)
  • Otetaan käyttöön Kuopion ensikotiyhdistyksen luoma polku malli ( Ehkäise lähisuhdeväkivaltaa puheeksiottamisen ja ohjaamisen polku ) ja jatkotyöstetään sitä tulevalle hyvinvointialueelle
  • Monitoimijaisen yhteistyön hyödyntäminen
  • Kaikkien lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien perusosaamisesta lähisuhdeväkivaltaan liittyen on huolehdittava. Uusien työntekijöiden perehdytykseen asia lisättävä.
  • Fyysisen väkivallan lisäksi vahvistettava erityisesti muiden väkivallan muotojen tuntemusta.
  • Sivistystoimen vastaajissa oli eniten tarvetta perusosaamisen vahvistamiseen. Velvoitetaan kaikki työntekijät käymään THL:n verkkokoulutukset
  • Esihenkilöiden tuki työlle on tärkeää.
  • Koulutusten mahdollistaminen, yhtenäisistä ohjeista huolehtiminen, aiheen esillä pitäminen ja tiedottaminen

Pohjois Savoon tarvitaan väkivallan vastaisen työn maakunnalliset (poikkihallinnolliset) rakenteet ja koordinaatio huolehtimaan yhtenäisten ohjeiden olemassa olosta ja niiden päivittämisestä, koulutustarpeisiin vastaamisesta ja tiedon välittämisestä. Tähän kuuluu myös koko maakunnan kattavan MARAK toiminnan järjestäminen.

LATAA KOKO KYSELYN TULOKSET (PDF)

 

Materiaalia työn tueksi:

Lisätietoja:

Fatima Moursad, Projektikoordinaattori, fatima.moursad@ylasavonsote.fi

Asiasanat

lähisuhdeväkivalta perhekeskus

Piditkö uutisesta? Jaa se kaverille!

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa WhatsAppilla Jaa sähköpostilla