Julkaistu
Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut vaativat tutkimusperusteisuutta
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen yhtenä kansallisena tavoitteena on varmistaa sote-palvelujen laatu ja vaikuttavuus. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on mahtavat edellytykset laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseen, sillä meillä on tarjolla erittäin laadukasta opetusta Itä-Suomen yliopistossa ja Savonia ammattikorkeakoulussa. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen monitieteinen yhteistyöverkosto Vaikuttavuuden talo tarjoaa meille erinomaisen väylän vaikuttavuusperusteiseen palvelujen kehittämiseen. Hyvinvointialueellamme toimii myös yliopistollinen sairaala.
(Kuva: Savonia UAS - Sosiaali- ja terveysala)
Mutta miksi näistä mahdollisuuksista huolimatta kentällä toimivat sote-ammattilaiset ovat ajoittain kaukana ajankohtaisesta tutkitusta tiedosta? Etenkään sosiaalihuollossa työkäytännöt eivät pohjaudu niin vahvasti näyttöön perustuviin menetelmiin ja arjen työn vaikuttavuutta ei mitata systemaattisesti. Asiakkaiden kokemuksia palveluista hyödynnetään satunnaisesti, vaikka juuri asiakkaiden kokemukset ovat yksi näkökulma laadun varmistamiseen. Opiskelijat tekevät myös paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksiin kytkeytyviä opinnäytetöitä, mutta tulokset näistä hyvistä töistä jäävät helposti hyödyntämättä.
Käytännön kokeiluja yhdessä
Tulevaisuuden sotekeskus hankkeessa näihin teemoihin on lähdetty vastaamaan tiivistämällä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Vuoden 2021 marraskuun aikana Savonia AMK:n, Tulevaisuuden sotekeskus –hankkeen ja järjestöjen yhteistyössä Sosionomi (AMK) opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat asiakasosallisuuden vahvistamisen keinoja Pohjois-Savon alueella erilaisissa kohtaamispaikoissa. Yhteistyö toteutui osana opiskelijoiden Palveluohjauksen asiantuntijuus ja moniammatillinen asiakastyö- opintojaksoa. Toteutunut yhteistyö on merkityksellinen askel kohti asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluja, joissa järjestöt nähdään merkityksellisenä osana sosiaali- ja terveyspalvelujen monialaista verkostoa.
Lisäksi hankkeen ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä on suunniteltu Innokylään yhteistyön alusta: Savonia-ammattikorkeakoulun ja Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen yhteistyön alusta (innokyla.fi). Alustalta opiskelijat voivat löytää työelämän tarpeisiin vastaavia opinnäytetyöaiheita ja myös muita yhteistyöprojekteja. Näin saadaan hyötyä sekä opiskelijalle että hankkeen toimijoille. Alustan kautta voidaan myös rakentaa mahdollisuuksia monialaisille yhteistyöprojekteille, joissa eri alojen opiskelijat voivat toimia yhteisen projektin eteenpäin viemiseksi.
Monialainen tiimimalli tarvitsee tuekseen käytännön kokemuksia sekä tutkimustyötä
Monialaisen tiimin kehittämiseen kytkeytyvä tutkimuskokonaisuus on käynnistynyt tämän keväänä aikana, kun tutkija Iira Tiitta on aloittanut työskentelyn tutkija-kehittäjänä. Monialaisen tiimin kehittämisessä tarvitaan tutkitun tiedon lisäksi tiimin jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä tiimin toiminnasta ja sujuvan vuoropuhelun kautta saadaan kehitettyä tiimin toimintaa niin asiakkaan kuin henkilöstönkin kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi. Käytännön työstä nousevat kysymykset ja näkemykset auttavat kohdistamaan tutkimusta siihen, mihin ”kentällä” on tarve ja toisaalta myös kehittämään yhteistyötä eri oppilaitosten suuntaan.
Kehittämistyön tarkoituksena onkin kehittää toimiva yhteistyömalli tutkimuksen ja käytännöntyön välille, jossa tutkimus ja tutkija eivät ole erillinen osa-alue, vaan osa työyhteisöä ja käytännöntyötä ja tutkimuksessa/kehittämisessä saataisiin myös käytännöntyöntekijöiden ääni kuuluviin. Varkauden kaupungin henkilöstöltä on kartoitettu näkemyksiä ja toiveita tutkimuksellisuudesta osana käytännön työtä ja näitä tuloksia tullaan hyödyntämään osana käytännön työn ja tutkimuksen yhteensovittamista.
Kohti vaikuttavien ja laadukkaiden palvelujen hyvinvointialuetta
Pohjois-Savoon vaaditaan myös näiden käytännön kokeilujen ja tiiviin oppilaitosyhteistyön lisäksi monialaisesta näkökulmasta kumpuavaa tutkimuksen ja kehittämisen koordinoivaa toimintaa, jossa huomioidaan vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimivat ammattilaiset. Mikäli tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei tuoda osaksi työntekijöiden arkea, ei palvelujen vaikuttavuutta ja laatua voida varmistaa. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto ei rajoitu myöskään vain yksittäiseen koulutukseen, vaan juurruttamiseen tarvitaan myös työpanosta. Hyvinvointialueen rakentuminen tarjoaa meille erittäin huikean mahdollisuuden panostaa nyt tutkimus- ja kehittämistoiminnan varmistamiseen kiinteänä osana sote-ammattilaisten työtä.
Sote-ammattilaisten työkäytäntöjen tulee hyvinvointialueellamme pohjautua vahvasti tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuviin menetelmiin, mutta myös tiedolla johtaminen kansallisesti yhtenäisten tietojen valossa tulee huomioida. Kaikkien palvelukokonaisuuksien johtamisen tulee perustua ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon, joka on lisäksi vertailtavissa kansallisesti. Tämä on merkittävää myös hyvinvointialueen palveluja käyttävän asiakkaan näkökulmasta, jotta hän voi luottaa, että palveluja tuotetaan ja kehitetään viimeisimpään tietoon perustuen. On tärkeää muistaa, että hyvinvointialueemme palvelukokonaisuudet rakennetaan asiakkaitamme varten.
Lisätietoja:
Iira Tiitta, Tutkija- kehittäjä, Iira.tiitta@varkaus.fi
Sanna Tchaplinski, Kehittäjä-sosiaalityöntekijä, sanna.tchaplinski@varkaus.fi