Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy

Ensimmäisessä tapaamisessa paloittelimme lasten ja nuorten pahoinvoinnin syy-yhteyksiä ja päätimme kääntää kysymyksen asettelun toisinpäin. Miten edistäisimme lasten ja nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä poistamalla pahoinvoinnin syitä? 

Osattomuus ja yksinäisyys - ratkaisu osallisuuden edistäminen

Osattomuudesta ja yksinäisyydestä keskustellessa työryhmän huomio kiinnittyi yhteisöihin ja niiden toimivuuteen. Työryhmä totesi:

 ”Jos yhteisö on terve, niin onko siellä silloin kiusaamista, opetuksen kyydistä putoamista tai ryhmästä ulos sulkemista.” 

Asenneilmapiiri osattomuuden ja yksinäisyyden taustalla linkittyi työryhmän mielestä nuorten keskinäisen vertailun lisääntymiseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä pärjäämisen kulttuuriin. Isot koulut ja ryhmät vaikeuttavat yksilön käyttäytymiseen ja luokkayhteisön ongelmiin puuttumista. 
Yhteisöjen ongelmien ratkaisut ovat moninaiset. Kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitetut näyttöön perustuvat toimintamallit ja niiden välineet on otettava käyttöön päiväkoti- ja kouluarjessa. Yksilön osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien systemaattisella lisäämisellä voidaan lisätä merkityksellisyyden tunnetta.  Pidemmän aikavälin tavoitteena on asenneilmapiirin muuttaminen, niin että tavallinen ja hyvä elämä nähtäisiin tavoiteltavampana ja erilaisuutta siedettäisiin paremmin. 
Osattomuuden ja yksinäisyyden lähteet liittyvät yhteiskunnallisiin kysymyksiin lapsiperheköyhyydestä sekä kasautuneesta tai ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Totesimme, että toisen asteen oppivelvollisuuden kaltaisilla uudistuksilla sekä harrastamisen Suomen mallin -kaltaisilla kokeiluilla on mahdollista löytää keinoja huono-osaisuuden lähteisiin.

Puutteet vanhemmuudessa – ratkaisuna vanhemmuuden tuki

Työryhmä kuvasi puutteet vanhemmuudessa koosteeksi erilaisia tilanteita, joissa lapsi tai nuori voi jäädä ilman vanhemman tukea. Vanhempi voi sairastua ja olla poissa lapsen elämässä. Vanhempien kiireinen ja suorittava elämäntapa voi pahimmillaan olla poissa lapsen tai nuoren tarvitsemasta ajasta. Asenneilmapiiri voi saada perheen pitämään avun tarpeen piilossa:

”Asenteet ja kommentointi voi olla todella julmaa avun pyytäjälle. Sanoa, että nyt en jaksa tai pysty. Avun pyytämisen kynnyksiä on saatava alemmas ja turvallisia tiloja kertoa perheen arjesta.”

Varhaisten vuosien merkitys luovat tutkitusti pohjan lapsen ja nuoren kehitykselle. Työryhmä totesi, että vanhempien ja muiden turvallisten aikuisten läsnäolo on tärkeää lapselle ja nuorelle tärkeää kaikissa elämän vaiheissa. 
”Turvallinen ja kuunteleva aikuinen voi löytyä vaikkapa liikuntaryhmän valmentajasta. Valmius auttaa ja ohjata avun piiriin tulisi olla selkeää lasten parissa toimiville vapaaehtoisille.”

Moninaiset oireet – ratkaisuna mielen hyvinvointi ja varhainen tuki

Työryhmä käsitteli eri tavoin oireilevia lapsia ja nuoria sekä sitä, miten useat oireet ovat seurausta hankalista elämäntilanteista, osattomuudesta ja yksinäisyydestä. Päihteiden käytön lisääntymisen taustalla on epäilemättä myös päihteiden saatavuuden helppous. Työryhmä toi esille, että moni nuori saa päihteensä perhepiiristä sisaruksen tai vanhemman välittämänä. Lasta tai nuorta lähempinä olevat vanhemmat eivät aina huomaa lastensa tilanteita tai osaa reagoida niihin. 

”Tarvitaan tietoa ja yhteistä ymmärrystä siitä, mitä lapsi tai nuori tarvitsee voidakseen hyvin. Tätä tarvitaan kaikkiin arjen ympäristöihin.” 

Arjen ratkaisut kiertyvät mielen hyvinvoinnin edistämisen ja osaamisen ympärille. Työryhmä näki tärkeänä, että tietoa ja yhteistä ymmärrystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnista edistetään kaikissa lapsen ja nuoren arjen ympäristöissä. Päihteille tarvitaan vaihtoehtoisia ongelmankäsittely tapoja. Koulun nähtiin tärkeänä yhteisönä ennaltaehkäisevän päihdetyön tekemisessä, elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen oppimiselle. 

Toimimaton palvelujärjestelmä – ratkaisuna uudistuvat palvelut 

Työryhmässä mukana olleet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset jakoivat huoltaan jaksamisesta lisääntyvien asiakasmäärien kanssa. Pirstaleisessa palvelujärjestelmässä on vaikeaa tarjota eheitä palvelu- ja hoitoketjuja ja riittävän pitkiä kuntoutusjaksoja.
Palveluissa on löydettävä keinoja varhaisempaan tukeen ja apuun. Matalan kynnyksen tuki lieviin oireisiin olisi hyvä löytyä arjen ympäristöistä. Uudet työtavat, kuten verkostoyhteistyö, olisi saatava käytäntöön. Perhekeskukset ovat viemässä palveluja hyvää vauhtia tähän suuntaan.
Samanaikaisesti työryhmä pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten palveluihin satsataan myös ns. raskaissa palveluissa ja henkilöstön jaksamisesta huolehdittava. Satsauksia on löydettävä vakavien oireiden hoitamiseen ja kuntoutumisen turvaamiseen.

Sektoreiden välinen yhteistyö ja yhteinen tavoite

Ilmiö! -työpaja toteutettiin mielenterveys-, päihde- sekä lapsi- ja perhejärjestöjen aloitteesta. Mukaan saatiin julkisen sekä yksityisen sektorin edustajia. Työryhmämme muodosti tavoitteekseen saada aikaan muutos niin, että lapset ja nuoret voivat lähtökohtaisesti paremmin omissa arkiympäristöissään: kodissa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Työtä jatketaan omassa työssä ja toimintaympäristössä.
Työskentelyn lopputuloksena järjestetään Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin foorumi osana Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. 
Työn lopputuotoksen löydät POSOTE20-hankkeen osallisuusmateriaaleista nimellä ilmio_final_lopputuotos.

 

Kirjoittaja on Anne Aholainen, POSOTE20-hankkeen järjestö ja osallisuuskoordinaattori