-

Julkaistu

Otetaan alkoholi puheeksi

Alkoholinkäyttö on yhteydessä moniin sosiaalisiin haittoihin ja kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpiin ja mielenterveysongelmiin. Toistuva humalahakuinen juominen tai runsas kertajuominen lisäävät myös merkittävästi tapaturmariskiä. On arvioitu, että Suomessa on noin puoli miljoonaa henkilöä, joilla alkoholinkäyttö on terveysriski. Alkoholihaittojen välittömien kustannusten arvioitiin olevan noin 1,6 miljardia euroa vuodessa Suomessa v. 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan.

Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta ja vaikuttaa kustannuksiin. Tästä syystä tarvitaan keinoja alkoholin riskikäytön tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa.

Alkoholin riskikäyttö: Milloin ja miten alkoholin riskikäyttöön pitäisi tarttua?

Alkoholin riskikäytöllä tarkoitetaan alkoholin ongelmakäyttöä, joka aiheuttaa todennäköisesti käyttäjälleen terveydellistä haittaa. Yleisesti riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän ja ikäihmisillä 7 alkoholiannosta tai enemmän viikossa. Näiden rajojen alittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö olisi kokonaan turvassa haitoilta, sillä yksilölliset riskit ja elämäntilanteet vaikuttavat asiaan.

Mitä varhaisemmin alkoholin riskikäyttöön pystytään puuttumaan, sitä pienemmiksi jäävät vakavampien alkoholista koituvien ongelmien ja haittojen riskit. Alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisen on todettu olevan kustannustehokkaampaa kuin alkoholiriippuvuuden hoito. Tästä syystä ennaltaehkäisevää työtä kannattaa tehdä. Erilaisia ennaltaehkäiseviä keinoja on monia. Vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi menetelmiksi on todettu Audit-C riskitesti ja lyhytneuvonta eli mini-interventio. Näiden menetelmien avulla voidaan myös herätellä ihmisen omaa kiinnostusta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseen.

Audit-C riskitesti on helppo ja nopea keino alkoholin riskikäytön tunnistamiseen, jossa kolmen kysymyksen avulla kartoitetaan alkoholin käytön määrää, tiheyttä sekä sitä, kuinka usein juo runsaasti. Mikäli Audit-C testin riskipisteet ylittyvät, suositellaan lyhytneuvontaa. Voit tutustua Audit-C riskitestiin täältä

Jo lyhyen neuvonnan on tutkimusten mukaan todettu vähentävän alkoholin riskikäyttöä. Riskikäytön hoitona lyhytneuvonta onkin todettu yhtä tehokkaaksi kuin laajempi interventio. Lyhytneuvonta toimii parhaiten tilanteessa, jossa merkittäviä alkoholinkäytön haittoja tai riippuvuutta ei vielä ole muodostunut.

Alkoholinkäytöstä voi puhua

Asiakkaan alkoholinkäytön puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta asialta työssä. Kysymyksiä voi herätä siitä, miten asiakas alkoholinkäytön puheeksiottoon suhtautuu ja voiko työskentely asiakkaan kanssa tämän myötä vaikeutua. Epävarmuutta voi liittyä myös siihen, millaista tukea tarjotaan asiakkaalle, jolla riskikäyttöä ilmenee. Useissa tutkimuksissa on todettu, että asiakkaat suhtautuvat myönteisesti tai neutraalisti alkoholinkäytön puheeksiottoon. Alkoholin, kuten muidenkin päihteiden, riskikäytön ehkäisyyn tulee olla organisaatioissa selkeät raamit ja yhteiset toimintamallit, jolloin mahdolliseen jatkohoitoon ohjaaminen on sujuvaa.

Vaikeus alkoholista puhumiseen voi liittyä myös työntekijän epävarmuuteen siitä, onko aiheesta keskusteluun riittävästi ammattitaitoa. Alkoholinkäytön puheeksiotto ei edellytä päihdetyön erityisosaamista. Tärkeintä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa on, että keskustelun sävy on dialogista, kunnioittavaa ja kannustavaa. Myös tietoa päihdeongelmista ja niiden ehkäisystä on helposti saatavilla. Tärkein väline tiedon hyödyntämiseen voi olla sote-ammattilainen, joka ottaa asian puheeksi systemaattisesti kohdatessaan asiakkaita.

Puhutaanko siis alkoholista? Alkoholin puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa on pieni teko arjen työssä, mutta sillä voi olla suuri vaikutus yksilön elämässä.

Katja Myllynen ja Niina Räsänen

Kirjoittajat ovat POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen hankesuunnittelijoita. Hankkeessa on muun muassa tavoitteena vahvistaa erilaisten ennaltaehkäisevien toimintamallien systemaattista käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa koko Pohjois-Savon alueella. Alkoholin puheeksiotto ja Audit-C:n käyttö osana ennaltaehkäisevää työtä on yksi työstettävistä malleista. Luotava toimintamalli pohjautuu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä käytössä olevaan malliin.

Lähteet:

Alho, Leena 2017. Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Väitöskirja.

https://ehyt.fi/paihde-peli-info/mita-on-ehkaiseva-paihdetyo/

https://paihdelinkki.fi/sites/default/files/audit-c_0.pdf

https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/alkoholinkayton-puheeksiotto-ja-mini-interventio/alkoholi

https://www.drugsandalcohol.ie/31201/1/Finnish_report-alko.pdf

https://www.duodecimlehti.fi/duo15071

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139987/Tied%c3%a4%20ja%20toimi_ehk%c3%a4isev%c3%a4t%20palvelut_nro_1_2020.pdf?sequence=5&isAllowed=y

https://www.kaypahoito.fi/hoi50028

https://www.phhyky.fi/fi/ammattilaisille/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/ehkaiseva-paihdetyo/


Piditkö uutisesta? Jaa se kaverille!